Viimeisten lomapäivien musiikkipohdintoja

Ensi viikolla pitää taas palata takaisin töihin ja syyskuun alussa jatkuvat opiskelutkin jälleen ihan toden teolla. Vielä olisi kuitenkin muutama lomapäivä jäljellä ja osan niistä voisi käyttää hääjuttujen pohtimiseen. Tänään olen pihasuunnittelun ohella kuunnellut erilaisia soittolistoja Spotifyssa. On hirveän hankalaa alkaa kerätä häissä soitettavaa musiikkia ihan tyhjästä, mutta onneksi tällaisia listoja ovat tehneet jo monet muut ennen minua. Meille tulee siis bändi illaksi, mutta sen lisäksi tarvitaan jotakin taustamusiikkia ruokailun ajalle ja varmaan vielä ihan loppuiltaan sopivaa tanssimusiikkia. Nämä ajateltiin hoitaa Spotifyn kautta, mutta jonkunhan ne listat pitäisi vielä tehdäkin. Ja päättää minkä tyylistä musiikkia halutaan soittaa. Ruokailun ajalle varsinkin pitäisi valita jokin tyylisuunta ja pysyä siinä, ettei vaikutelmasta tule sekavaa.

Olen saattanut jo aikaisemmin tässä blogissa kertoa eräistä uuden vuoden aaton häistä, joissa ruokailun aikaisesta musiikista huolehti jazz-pianisti. Ja mitä hän sitten soittikaan: elokuvien tunnusbiisejä jazz-sovituksella! Aivan mahtavaa! Meidän budjetti ei taida pianistiin venyä, mutta löytyyhän Spotifysta paljon tähänkin tyyliin sopivia listoja. Esim. tämä lista elokuvien tunnareiden pianoversioista tai tämä jazz-pianistien taidonnäyte.

No sitten on erilaisia listoja rakkauslauluista. Tässä yksi pelkästään suomenkielisiä kappaleita sisältävä lista ja täältä löytyy tähän mennessä yksi suosikkilistoistani, jossa on vaikka kuinka paljon ihania erilaisia rakkauslauluja. Tällaisen musiikin kohdalla, missä on myös laulua mukana, pitää vähän miettiä sanoitustakin ja toisaalta sitä, häiritseekö laulu ruokailun aikaista keskustelua. Toisaalta parhaimmillaan musiikilla saa aikaan juurikin sitä keskustelua ja hienot sanoitukset voisivat olla hyviä jutustelun avauksia. Näilläkin listoilla on tunnelmia mielestäni vähän turhan paljon laidasta laitaan ja itse ehkö siistisin niitä vielä vähän.

Toki olen kerännyt itse pikku hiljaa listaa meille (tai ehkä ainakin vielä lähinnä minulle) tärkeistä kappaleista. Tuollaisen monen tunnin setin kasaaminen on kuitenkin niin iso homma, että taidan kuitenkin käyttää pohjana jotakin valmista listaa ja lisäillä sinne sitten niitä omia tärkeitä biisejä.

Miten muut aikovat hoitaa ruokailun aikaisen musiikin vai tuleeko musiikkia tuolle ajalle ollenkaan?

Hääperinteiden pohdintaa osa 287

Rakastan häitä ja seuraan somesta innolla kaikkien tuttujen ja vieraidenkin häävalmisteluja. Kuitenkin tietämykseni erilaisista hääperinteistä on aika huono ja aina välillä tulee pohdittua kuinka tärkeitä ne ovat itselle. Viime aikoina häitä edeltävä yö on mietityttänyt. Nykyään suurin osa pareista ilmeisesti viettävät tuon viimeisen yön "sinkkuna" erillään, morsian kaason ja sulhanen bestmanin kanssa. Jos olen ymmärtänyt oikein, tähän perinteeseen liittyy jonkinlainen taikausko huonosta karmasta ja epäonnistuvasta avioliitosta. Itse en usko tällaisiin juttuihin eikä varmaan kovin moni muukaan (ainakaan ihan tosissaan). Lähinnä olen pohtinut, kuinka tärkeätä tällaisen perinteen noudattaminen on itselleni.

Olemme suunnitelleet talon rakentamisen niin, että pääsisimme muuttamaan ensi vuonna juhannuksen tienoilla. Häät ovat vasta elokuun loppupuolella, joten talon pitäisi olla myös ihan siedettävässä asumiskunnossa jo siihen mennessä. Tästä johtuen olen miettinyt seuraavanlaista vaihtoehtoa häitä edeltävälle yölle: perjantaina kävisimme koristelemassa juhlatilan jollakin porukalla ja sitten yöpyisimme kaikki tällä samalla porukalla uudessa talossamme. Häitä edeltävän illan voisi siis viettää saunoen ja rentoutuen kaikki yhdessä. Ajatuksen tasolla tämä kuulostaa aika mukavalta ja fiilistä nostattavalta. Uudelta taloltamme ei ole ihan älytön matka juhlapaikalle, joten sekin puoltaisi tätä ideaa. Hääpäivän aamuna toisen (minun tai miehen) pitäisi tietysti poistua talosta, koska pukuani en halua miehen näkevän ennen kuin vasta potrettikuvauksissa, jotka on tarkoitus hoitaa ennen vihkimistä.

Sitten toinen puoli minusta kallistuu kuitenkin hotelliyön kannalle. Tuohan se varmasti tietynlaista erilaisuutta ja hohtoa hääpäivän aamuun kun herääkin hotellihuoneesta oman kodin sijaan. Varsinkin, jos saisi vielä meikkauksen ja hiustenlaiton sinne samaiseen huoneeseen. Hotelliyö kuitenkin maksaa aina jotakin eikä niissä ihan perushotellien perushuoneissa mitään sen kummempaa hohtoa oikeastaan ole.

Ja tältähän mä sitten näytän hääaamuna, heräsin mistä heräsin.

Miten muut morsiamet ovat ajatelleet viettää häitä edeltävän yön? Sulhon kainalossa vai hotellin lakanoissa?

Kaksiosaiset hääpuvut?

Tiedän tuttavapiiristäni ainakin äitini ja kaasoni lukevan tätä blogia, joten heille (ja miksei muillekin) viestinä heti alkuun: en kadu ostamaani pukua enkä aio sitä vaihtaa :D

Ihmiselle, joka rakastaa kaikkea pukeutumiseen liittyvää (vaikkei ole siltä ehkä viime aikoina näyttänytkään) ja on seurannut jo vuosia erilaisia hääohjelmia lähinnä niiden pukujen takia, on aika normaalia selata hääpukujen kuvia vaikka oma puku odottaakin jo kaapissa. Aika usein harrastan tätä nukkumaan mennessäni: pinterest laulamaan vaan ja vaikka minkälaiset ihanuudet vilisevät silmissäni. Ja eihän sitä tiedä vaikka vihkiminen pitäisi meistä riippumattomista syistä hoitaa jo ennen sovittua juhlapäivää, tarvitsisihan siihenkin tilaisuuteen sitten hankkia jotakin päällepantavaa ;)

Omaa silmääni miellyttävät aika monenlaiset puvut ja nähtyäni kuvia entisen työkaverini kaksiosaisesta hääpuvusta, aloin ihan mielenkiinnosta etsiä lisää ja lisää kuvia sellaisista. Harmi, kun en voi linkata kaverin pukua tänne, se sopi hänelle todella hyvin. Pitää pärjätä pinterestin antimilla. Näissä puvuissa on jotakin modernia ja yhtä aikaa arkista sekä juhlavaa fiilistä.

Mitä mieltä olette: saako morsiamen maha vilkkua hääpäivänä? Iskeekö tällainen rennompi tyyli muihin?

Kanerva hääkukkana?

Olen koko kesän harmitellut sitä, että kaikki ihanat luonnonkukat kukkivat pääasiassa kesä-heinäkuussa. Jos meidän häät olisi tällaiseen aikaan, emme varmasti ostaisi yhtäkään kukkaa vaan kaikki poimittaisiin luonnosta + kukkapenkistä. Pioni on ehdoton kukkasuosikkini ja niitä olisin mieluusti ottanut ainakin omaan kimppuuni, mutta elokuun lopulla on tästä kaunottaresta turha unelmoida, varsinkaan pienellä kukkabudjetilla.

Pari päivää sitten muistin kanervan. Sehän kukkii juurikin elokuussa! Korjatkaa, jos olen aivan väärässä... Ja kanervaa löytyy monessa eri sävyssä, myös melko pinkkiin taittavana. Aloin etsiä aivan hullunlailla kuvia kanervista ja miten sitä voisi käyttää häissä. Eihän se näytä ollenkaan huonolta. Vai mitä mieltä olette?

Morsiusdieetti

Facebookin Häät 2016 -ryhmässä tulee jatkuvasti vastaan aloituksia, joissa morsiot kyselevät toisten painonpudotusprojekteista. Samaan ilmiöön olen törmännyt myös hääblogeissa. Tuntuu, että todella monet morsiamet haluavat joko laihduttaa tai vähintäänkin kiinteytyä ennen häitänsä eikä kyseessä ole välttämättä mitkään pienet pudotukset: monella tavoite on jopa -10kg. Onko kaikilla sitten oikeasti todellista tarvetta tuollaisten kilomäärien karistamiseen, sitä en osaa sanoa. Ymmärrän kyllä mikä ajatus tässä laihdutusmaniassa on taustalla: näyttää parhaalta omalta itseltään hääpäivänä. Kukapa ei haluaisi näyttää hyvältä hääkuvissaan. Mutta eikö voi näyttää hyvältä sen kokoisena kuin on ollut kosintaankin asti? Kaiken lisäksi tuntuu, että nuo häitä varten tiputetut kilot tulevat moninkertaisina takaisin kun H-hetki on ohitse (tai näin mulle on kerrottu). Tämä on tietysti jokaisen oma asia, kunhan kirjoittelen ajatuksiani ylös. Jonkin aikaa olen tätä ehtinyt ihmettelemään.

Kuva

Itse en aio mitenkään suunnitelmallisesti muokata vartaloani mihinkään suuntaan. Eipä multa pudotettavia kiloja hirveästi löytyisikään, mutta kiinteytyminen olisi kyllä ihan hyvästä minunkin kohdalla. Ostamani pukuhan on hiukan kireä erityisesti lantionseudulta, mutta saumoissa on reilusti varaa. Toisaalta on kiva leikitellä ajatuksella, että menisinkin tässä vuoden aikana kasaan juuri sen verran, ettei pukua tarvitsisikaan availla saumoista. Miten tähän voitaisiin sitten päästä ilman minkäänlaista tietoista diettaamista? Tuosta meidän toisesta projektista eli raksasta on ehdottomasti aika paljon hyötyä tässä. Kuluneella viikolla käytimme pari päivää tontin siivoamiseen kaikesta mahdollisesta rojusta (ihmiset on sikoja... erilaisen rautaromun, kylmäkontin, huonekalujen ja autonrenkaiden säilöminen tyhjällä tontilla on joidenkin mielestä ihan ok) ja ylihuomenna pitäisi vielä käydä siirtämässä pari lautakasaa paremmalle paikalle pois kaivinkoneen tieltä. Hartiat ja käsivarret kiittää... Jos sama meno jatkuu koko vuoden, olen häihin mennessä aika hyvässä tikissä ;)

Kuva

Lomailu ja raksahommat ovat jättäneet viime viikkoina häiden järjestelyt jalkoihinsa, mutta eipä tässä   hirveästi niiden suhteen järkkäiltävää olisikaan. Kaason kanssa ehdin nähdä pitkästä aikaa, kun saatiin aikataulut sovitettua yhteen ja hiukan juteltiin hääjuttuja. Tänään pidettiin miehen kanssa välipäivää tontin siivouksesta ja ehdittiin keskustella mm. kutsuista. Niitä ja hääinfoa voisi alkaa pikkuhiljaa suunnitella, vaikka painettavaksi ne pääsevätkin vasta ensi vuoden puolella. Tampereen käräjäoikeus ilmoitti, että heiltä voi vihkijää kysellä vasta neljä kuukautta ennen hääpäivää. Kukkasiin sain uuden idean pari päivää sitten, mutta siitä voisin jatkaa vaikka ihan omassa postauksessaan.

Pahoittelut blogihiljaisuudesta! Täällä ollaan edelleen vaikka vähän aikaa onkin hiljaisempaa.

Vyötetty?

Pääsin piiiitkästä aikaa kurkkimaan hääpukuani tiistaina. Oli se edelleen yhtä kaunis kuin muistelinkin. Pohdittiin äitini kanssa jo hiukan puvun muokkauksia ja ajateltiin aloittaa muokkaaminen jo hyvissä ajoin. Toki hienosäädöt, kuten puvun istuvuus leveyssuunnassa hoidetaan kuntoon vasta lähempänä häitä, mutta selän ja helman säätöjä voidaan alkaa tehdä jo aikaisemmin. Pukua tutkiessani huomasin, että siinä on sauma vyötärön kohdalla. Hyvin ommeltu puku kun nyt vasta tuollaisen pienen yksityiskohdan bongasin. Tuosta saumasta ajatukseni lähtivätkin laukkaamaan ja aloin miettiä vyön hankkimista. Mitkään perinteiset "häävyöt" strasseineen eivät taida oikein istua tyyliini, mutta jonkinlainen katseenkiinnittäjä voisi olla ihan hauska. Voikohan hääpuvun kanssa käyttää ns. tavallista vyötä? Siis vaikka kapeaa nahkaista vyötärövyötä? Tai no, ei kai siihen mitään ihmeempiä sääntöjä ole.

Herääkö muilla mitään ajatuksia tästä ideasta? Itse saatoin ehkä hiukan innostua lisää näiden kuvien löytämisen jälkeen...

Häät etenee helteestä ja raksasta huolimatta

Tässä viime aikoina raksatouhut ovat vieneet aika paljon aikaa. Pitää lähetellä tarjouspyyntöjä sinnetänne ja ottaa selvää asioista, joiden olemassaolosta ei ollut aikaisemmin mitään hajua. Olen esimerkiksi oppinut aika paljon uusia asioita takkojen maailmasta. Mutta näitä juttuja voi käydä lukemassa tuolta Lato-blogin puolelta, täällä keskitytään häihin. Kaikesta tästä raksailusta ja auringossa makoilusta huolimatta myös hääjutut ovat edistyneet viime aikoina erittäin lupaavasti.

Melko pian to do -listan julkaisemisen jälkeen sain mieheltä luvan hääbändin varaukseen ja nyt meille tuleekin soittamaan opiskelukavereistani koostuva poppoo. Pitää alkaa miettiä biisitoiveita, että he ehtivät harjoitella rauhassa ennen ensi kesää.

Mies oli yhteydessä häiden dokumentaarisen kuvauksen hoitavaan kuvaajaan ja saimme sovittua hänen kanssaan hääkuvauspalaverin tämän vuoden elokuulle. Pääsemme näkemään tilan ns. oikeassa valossa, koska palaveri pidetään aika tarkkaan vuotta ennen häitä. Muutenkin kiva mennä fiilistelemään tilaa pitkästä aikaa. Ehkä saadaan jopa hiukan parempi käsitys esimerkiksi vihkitilasta ja siitä liukuovesta sun muista yksityiskohdista, jotka ovat päässeet unohtumaan. Pitää muistaa ottaa paljon kuvia!

Sain myös hoidettua viime viikolla oman hääpäivän kaunistautumiseni kuntoon. Meikkaaja olikin jo aikaisemmin tiedossa, mutta en ollut muistanut/jaksanut/ehtinyt kysyä, että suostuuko hän sutimaan nassuni kauniiksi hääpäivänäni. Onneksi suostumus tuli ja voin jäädä kevein mielin odottamaan ensi vuotta. Loppuviikosta puhelimeeni kilahti iloisia uutisia sisältävä viesti: nuorin siskoni oli päässyt opiskelemaan kampaajaksi. Ja kappas, hääkampaaja löytyi! Siskon kanssa on helppo harjoitella hyvissä ajoin ja uskon meidän olevan sen verran samalla aaltopituudella, että yhteinen sävel kampauksen suhteen löytyy helposti. Tämän kunniaksi postauksen kuvituksena kampausinspiraatiota.

Onpa mukavaa, kun asiat loksahtavat paikoilleen melkein itsestään. Ehkä kohta voisi alkaa suunnitella jo kutsujakin, jotta ne voi sitten oikean hetken tullen vaan tilata ja antaa postin kuljetettavaksi. Huomenna pitää mennä pitkästä aikaa käymään äitini luona ja voisin ehkä kurkata hääpukuani samalla, puhelimesta löytyvät tärähtäneet kuvat eivät oikein meinaa riittää.

Näytä mulle missä sul on rusketusraidat

Erittäin relevantti aihe häihin liittyen: rusketusrajat. Nyt kun nämä helteet vihdoinkin saapuivat Suomeen (ja toivottavasti pysyvätkin), monet kärventävät itseään uv-säteiden alla kuin viimeistä päivää. Itse olen aikaisemmin kuulunut niihin, jotka palavat heti ensimmäisenä aurinkoisena päivänä, mutta vanhemmiten iho on alkanut kestää säteitä hiukan paremmin. Edelleen joudun toki alkukesästä (tai alkureissusta ulkomailla) kärsimään punaisesta ihosta. RUSKETUSrajat ovat siis olleet meikäläiselle aina iloinen yllätys, mutta nyt häitä miettiessäni nekin tulee nähtyä vähän eri valossa. En ollut uhrannut tälle aiheelle ajatustakaan ennen kuin juttelin erään tämän kesän morsiamen kanssa. Hänellä on olkaimeton puku ja varovaisuudesta huolimatta hartioille oli ilmestynyt "olkainrajat". Tämähän se vasta herättikin. Oma pukuni on, tai ainakin tulee olemaan pienten muokkausten jälkeen, melko avoselkäinen. Käytän aina olkaimetonta bikiniyläosaa (bandeauksikin sitä ilmeisesti kutsutaan), mutta onhan siinäkin se selkäosa. Eihän mulla voi olla hääpäivänä selässä bikinirajaa! Tällä hetkellä raja on ainakin niin selkeä, että se erottuisi tosi rumasti avoselkäisessä puvussa. Pitääkö mun viettää koko ensi kesä yläosattomissa?

Olen pahoillani näinkin pinnallisesta postauksesta (sanoo hääblogin kirjoittaja...), mutta ihan varmasti joku muukin on miettinyt tätä asiaa. Ne viralliset hääkuvat saa toki muokattua niin, että rajoja ei näy. Ei kuitenkaan ole kiva katsella vieraiden ottamia kuvia raidallisesta morsiamesta. Ja itseäni ainakin häiritsisi pelkästään tieto niistä selässä paistavista rajoista.

Sanokaa nyt, että en ole ainoa rusketusrajoja miettivä morsian. Ja jos jollakin on hyviä vinkkejä rajojen häivytykseen, niin jakakaa ihmeessä.

P.S. En halua kannustaa ketään hankkimaan itselleen ihosyöpää. Järki mukana ja aurinkorasvat iholla!