Uusi Häät-lehti

Vielä viime viikon alussa piti oikein miettimällä miettiä postausaiheita ja nyt niitä olisi vaikka kuinka, kun vaan ehtisi kirjoittamaan. Pitäisi varmaan purkaa Save the Date -messujen antia, mutta taidanpa kuitenkin kertoa ensin tästä päivästä ja postin tuomisista. Tänään on ollut kaikinpuolin aika kiva päivä. Tai no, mies lähti viikoksi reissuun eikä se tietenkään ole millään tavalla kivaa, varsinkin kun itsellä on koulusta lomaa tämä viikko. Mutta jos ei lasketa miehen reissua, niin muuten on ollut ihan loistava päivä. Tosiaan loma alkoi ja saan jopa ihan oikeasti viettää lomaa, koska töitäkin on vaan kahtena päivänä tällä viikolla. Vietin useita tunteja etsien tulevaan taloomme sopivia laattoja ja iltapäivä kului äitini luona, jossa myös kummityttöni oli kylässä. Kaiken kruunasi postilaatikkoon ilmestynyt uusin Häät-lehti, jonka tietysti innoissani selasin jo läpi. Kaikkia sivuja en ehtinyt vielä lukea tarkemmin, mutta jo tällä lyhyellä katsauksella bongasin aika monta mielenkiintoista juttua. 

Lehdessä oli haettu vähän art deco -henkeä, ainakin puku- ja kattausjutuissa. Itse lämpenen tällaiselle tyylille, vaikka meidän häissä ei Great Gatsby -meininkiä nähdäkään. Juuri sanoin Save the Date -messuilla mukana olleelle työkaverilleni, että jos meidän häät olisikin talvella, haluaisin kunnon old Hollywood -tyyliä ja glamouria. Tuollaisen samppanjatornin ottaisin kyllä ihan näihin kesähäihinkin mielelläni. Mitenköhän se sopisi kultaisten eläinten ja pullojen seuraan tehtaaseen? Voi, kun saisi suunnitella monet häät...

Olen aina tykännyt lehtien pihistä tai panosta -jutuista, oli sitten kyse häistä, sisustuksesta tai pukeutumisesta. Jokaisessa Häät-lehden numerossa (ainakin kaikissa, jotka olen itse lukenut) on tällainen aukeama aina vähän eri tyylisiä häitä ajatellen toteutettuna. Tällä kertaa panosta-sivun summana komeili 46 660€ ja pihistä vaivaiset 1989€ eli taidan kuitenkin toistaiseksi kallistua enemmän tuonne pihistä-osastolle.

Muiden häätarinoiden lukeminen on ihan yksinkertaisesti ihanaa. Sen takia kai luen niin maanisesti muiden hääblogejakin. Vaikka oma tyyli olisi ihan erilainen kuin jonkun toisen, voi näistä saada silti hyviä ideoita toteutettaviksi myös omissa häissä. Tästä lehdestä löytyi yksi erityisen mielenkiintoinen pari lähinnä paljon puhutun pienen budjetin takia. Voiko alle neljällä tonnilla oikeasti saada järjestettyä hienot häät? Ainakin näistä kuvista päätellen voi. Ja tämä taas todistaa sen, että kaiken voi toteuttaa omalla tyylillä eikä rahaa tarvitse välttämättä hassata yhteen päivään sitä maagista kymppitonnia, mikä tuntuu olevan se yleisin hääbudjetti. Ja sitä paitsi, näissä häissä oli pariskunnan koirakin mukana. Miksei meidän koirat osaa käyttäytyä niin hyvin, että ne uskaltaisi kutsua juhliin myös?

Ja myös tästä lehdestä löytyi valmis to do -lista omiin tarpeisiin muokattavaksi. Taitaa olla vakiokalustoa jokaisessa häälehdessä (niin suomalaisissa, ruotsalaisissa kuin brittilehdissäkin), mutta ehkä hyvä niin. Eipähän mene ohi ainoaltakaan morsiamelta, joka ostaa edes sen yhden häälehden (tai saa vaikka kaverilta lainaan tai kaasolta, joka on hoitanut näitä hommia joskus aikaisemminkin ja keräillyt häälehtiä nurkkiinsa). 

Jos jotain jäi puuttumaan, niinkuin aina varmasti jää, niin häämatkat jäivät kyllä aika vähälle huomiolle. Varmaan tähän tuli kiinnitettyä tällä kertaa enemmän huomiota kuin aikaisemmin häälehtiä lukiessa, koska häämatka on pyörinyt mielessä viime aikoina muita juttuja enemmän. Jotain juttua oli Palm Springsistä ja Lontoosta, mutta ehkä olisin kaivannut jotain enemmän. Tai sitten kohteet eivät tällä kertaa olleet juuri minua kiinnostavia. Tosin Lontoo kyllä kiinnostaa aina. No, joka tapauksessa lehti oli mukava lisä tähän muutenkin ihanaan päivään.

Uusin Häät-lehti löytyy ke 14.10. lehtipisteistä kautta maan, jos et sellaista vielä onnistunut näppeihisi saamaan esim. Save the Date -messuilta viikonloppuna. 

Lehti saatu Häät-lehden toimitukselta.

Stressaako häiden järjestäminen?

Kertokaahan ihan rehellinen vastaus otsikon kysymykseen. Aiheuttaako häiden järjestäminen stressiä? Monesti olen kuullut puhuttavan häästressistä ja paineen alla bridezilloiksi muuttuvista morsiamista, mutta kuinka moni ihan oikeasti stressaantuu häiden takia. Viimeksi tänään pohdin tätä stressaamisaihetta ääneen opiskelukavereille (jotka on varmaan jo ihan täynnä MUN häitä :D). Mikä häiden järjestämisessä on niin stressaavaa? Tärkeä päivä se toki on, mutta loppujen lopuksi nehän on vaan isot (tai ehkä aika pienetkin) juhlat. Ja näin toteaa hääbloggaaja, joka aloitti häiden suunnittelun melkein kaksi vuotta ennen h-hetkeä. Ja juhlien tarkoitus on yleensä olla hauska ja iloinen asia eikä jotain, mikä saa yhden tai useamman ihmisen hermot riekaleiksi. Noilla useammilla henkilöillä ajan ehkä vähän takaa kaasoja, joilla saattaa joidenkin morsianten mielestä olla todella suurikin rooli. Itselleni kaaso on tärkeä henkilö ja olen iloinen siitä, että minulla on hänet tukenani hääpäivänäni, mutta en halua kaataa hänen niskaansa MEIDÄN juhlapäiväämme. Rehellisyyden nimissä olen joutunut ihan toden teolla pohtimaan, mitä kaason tehtäviin pitäisi kuulua, mutta onneksi tämän voi jokainen morsian päättää itse ja ehkä mieluiten kuitenkin yhdessä kaason/kaasojen kanssa. Taidan kirjoittaa tästä aiheesta ihan oman postauksensa, ettei lähde turhaan rönsyilemään.

Takaisin häästressiin. Häissä on toki monta osa-aluetta muistettavana ja järjestettävänä, eikä ole ihme, jos näistä menee vähän sekaisin. Itse tein heti suunnittelun alussa listan exceliin ja aloin tavallaan "suorittaa" listan kohtia pala palalta. Kun tärkeimmät oli hoidettu (mies, paikka, aika, ruoka, vierasmäärä about), totesin listan muiden kohtien olevan vain loppusilausta. Juhlat olisivat varmasti hauskat ilman niitä kultaisia eläimiäkin. Tietysti ajalla on suuri merkitys stressittömyydessä ja itselläni sitä on ollut enemmän kuin tarpeeksi (jos aloittaa ajoissa, löytyy aikaa suunnittelulle aivan varmasti sieltä sun täältä) ja toki selkeä visio alusta alkaen helpottaa, kun tekee tuota listaa. Valmiitakin to do -listoja löytyy netistä pilvin pimein, jos tuntuu hankalalta aloittaa ihan tyhjästä. Eikä valmiiden listojen jokaista kohtaa ole pakko toteuttaa jokaisissa häissä, kunhan poimii ne itselle tärkeät jutut.

Punainen lanka saattaa olla taas vähän hankala löytää tästä postauksesta, mutta pointti on se, että älkää stressatko turhista. Häät todella ovat vain juhlat, vaikka ehkä ainakin oman elämäni tärkeimmät sellaiset. Kun tärkeimmät jutut on hoidettu tai ainakin jokseenkin suunniteltu, voi ihan hyvin ottaa vähän löysemmin. Hyvät juhlat järjestyy ilman tietyn sävyisiä pompomeja tai karkkibuffan purkkejakin. Yksityiskohtiin on kiva panostaa (ja myönnän itsekin miettiväni niitä aika paljon), mutta ei niiden takia kannata stressaantua. Ja kunhan jokainen vaan muistaisi, että ne on OMAT häät, muiden häät on juttu erikseen eikä omia ideoita pidä lähteä vertaamaan niihin.

Omat stressin aiheet on tällä hetkellä jossain aivan muualla kuin häissä ja häät ovatkin vähän niinkuin kiva harrastus, jonka parissa rentoutua aina välillä. Lähestulkoon kaikki jutut on jo suunniteltu eikä toteuttamista vielä joko voi tai kannata aloittaa. Tyhmää tavallaan, koska olisi niin kivaa tehdä jo jotain konkreettisempaa esim. koristeiden suhteen. Onneksi lauantaina pääsee Save the Date -messuille fiilistelemään hääjuttuja oikein kunnolla ja ehkä sieltä löytyy jotain uusia ideoitakin vielä toteutuslistalle.

Mikä aiheuttaa morsiamille eniten stressiä?

One year

Tänään aamu alkoi tällaisissa tunnelmissa. Nyt se kamala syysflunssa iski myös meikäläiseen ja siihenhän ei auta mikään muu kuin aamutee maidolla + tummasuklaa + kaurakeksit. Joku keksivaraskin yritti päästä apajille... Pakko pitää siis pieni breikki tänään luennoista ja keskittyä tekemään kouluhommia kotona. Ja niitähän riittää.

Sunnuntaina juhlimme yhtä hienoa virstanpylvästä suhteessamme: kihlauksen ensimmäistä vuosipäivää. Nyt on siis kulunut jo vuosi siitä, kun mies asetteli sanansa kauniisti ja kysyi kysymyksen, jota ehkä olin jo osannut odottaa. Rehellisesti sanottuna muistan pelänneeni, että mies kosii jossain julkisella paikalla niin, että siellä on muita ihmisiä ympärillä todistamassa tilannetta. Pahin painajaiseni ei kuitenkaan toteutunut, koska tietysti tuo tuleva aviopuoliso tuntee minut paremmin kuin kuvittelenkaan ja ymmärsi polvistua vähän syrjässä muiden katseilta. Julkisella paikalla tosin olimme kuitenkin. Mutta se ei haitannut lainkaan. Muistan synkän syksyisen illan ja kappaleen, joka soi ravintolassa ennen polvistumista ja sormusta. Ruoka oli aivan täydellistä ja seura tietysti parasta mahdollista.

Juhlinta rajoittui tällä kertaa hyvään valkoviiniin ja take-away -ruokaan, mutta ei aina tarvitakaan mitään sen hienompaa.

Voita liput Save the Date -messuille!

Näistä häämessuista olen kuullut tosi paljon hyvää palautetta ja kuvaillaanhan tätä tapahtumaa "hyvän mielen messuiksi". Itse en viime vuonna osallistunut näihin tsembaloihin, mutta ehkäpä minutkin löytää sieltä tänä vuonna. Save the Date -messut ovat siis täällä jälleen! Tänä vuonna messut järjestetään Tapahtumakeskus Koskenrannassa Helsingissä lokakuun toisena viikonloppuna eli 10.-11.10.2015. Hääinspistä etsimään ja shoppailemaan pääsee kumpanakin päivänä klo 10-17.

Tänäkin vuonna mukana on aika kivasti näytteilleasettajia vähän laidasta laitaan: valokuvaajia, pitopalveluita, ompelijoita, koruja, askartelutarvikkeita, juhlapaikkoja... Kierrätyksen ilosanomaa julistavat hääkirppis ja käytettyjen hääpukujen myymälä Jotain Käytettyä sekä Lovebirds omalla ständillään. Jos oma puku ei jo roikkuisi kaapissa, olisin ehdottomasti kiinnostunut näistä kahdesta viimeksi mainitusta. Lisää infoa tapahtuman näytteilleasettajista löytyy tapahtuman nettisivuilta samoin kuin ohjelmasta ja huikeista tarjouksista.

Lippuja Save the Dateen voi ostaa Tiketistä jo etukäteen, jolloin pystyy ostamaan kahden hengen kimppalipun hintaan 15€ ja mikä parasta, tähän lippupakettiin sisältyy myös ilmainen messubussi Kiasmalta Koskenrantaan sekä narikkapalvelut. Toki lippuja voi ostaa myös suoraan ovelta kympillä kappale.

Ei siis pahan hintaiset liput, mutta kyllähän jokainen morsian tietää, että säästäminen kannattaa joka kohdassa. Mikset siis yrittäisi voittaa itsellesi lippuja hyvän mielen häämessuille? Osallistuminen tapahtuu seuraavasti:

Vangitse valokuvaan unelmiesi häät - suuret, pienet, rannalla, kaksin, metsässä, kaupungissa - tyyli on vapaa ja monimuotoinen. Julkaise kuva Instagramissa tageilla @haamessut #unelmienhaatkisa #savethedatemessut.

Kisa on käynnissä 7.10.2015 klo 12 saakka. Kisan palkintoina arvotaan 10 kahden hengen sisäänpääsyä Save the Date -häämessuille sekä messuilla julkaistavan uunituoreen Häät-lehti jokaiselle lippupaketin voittajalle. 

Ei kun kuvaamaan siis! Onnea kaikille kisaan ja ehkä törmäillään messujen merkeissä ;)

Kenkähullun pohdintoja

Olen jo aikaisemmin maininnut lievästä kenkämaniastani. Taisin kertoa myös alkuperäisestä ajatuksestani astella alttarille vanhoissa ylioppilaskengissäni. Lopulta omissa häissään pitäisi kuitenkin kai olla uskollinen nimenomaan itselleen ja tyylilleen niin, että tuntee olonsa parhaaksi mahdolliseksi. Tästä syystä oli "pakko" saada hauskat ja erikoiset hääkengät ja kenen muun suunnittelijan mallistosta tällaisia löytyisi kuin Minna Parikan. Ihastuin viime vuonna Parikan pupukenkiin, joissa pääosaa näyttelivät korvat ja ihanat tupsut. Yksi malli nousi tuolloin ylitse muiden ja, koska se tyyppi, jonka kanssa olen sinne alttarille astelemassa ymmärtää fiksaationi kenkiin ja erityisesti korkeakorkoisiin sellaisiin, paljastuivat nämä ihanuudet joululahjapaketista.

Minna Parikka Jessica

Saatuani nämä ensimmäistä kertaa jalkaani taisin todeta ääneen, että päivä ei mitenkään voi olla huono tällaiset kengät jalassa. Yhdet häät olen näissä nyt ehtinyt juhlia ja pupukengät ovat edelleen päivänpelastus. Hauskan ulkonäön lisäksi Parikat ovat myös hyvät jalassa onnistuneen muotoilunsa ansiosta.

Mikä pohdintapostaus tämä sitten muka on, kun kengät jo kaapista löytyvät? No, näissä tupsutapauksissa on korkoa 11cm ja jokainen korkeissa koroissa päivänsä viettänyt tietää, että tällaisissa korkeuksissa ei jaksa juhlia koko iltaa pitkän päivän päätteeksi. Ratkaisuja tilanteeseen on vain yksi: toiset hääkengät! Mikäs sen mukavampaa! Ja ennen kuin kukaan pääsee älähtämään meidän hääbudjetista, jossa ei todellakaan ole varausta enää yksillekään kengille: en suostu laskemaan kenkiä häämenoksi. Monet tuntuvat ostavan nimenomaan hääkengät eli kengät, joiden tarkoitus on alunperinkin olla jalassa vain tuona yhtenä päivänä ja sitten ne myydään eteenpäin tms. Itse haluan sijoittaa roposeni vain sellaisiin jalkineisiin, joiden uskon päätyvän käyttöön myöhemminkin.

Ja mitä vaihtoehtoja olenkaan keksinyt tähän mennessä? Lisää Parikoita tietysti! Suuri yllätys, että näilläkin on häntä ja korvat...

Minna Parikka Miffy

Uudempi malli tupsukengistä vain 6cm korolla eli näillä jaksaisin kyllä varmasti bailata "pilkkuun asti" käytettyäni virallisemmassa osuudessa noita korkeampia kavereita.

Minna Parikka Bugs

Minna Parikka Purr (kuva Ebaysta)

Jalkojani säälivänä ihmisenä olen kuitenkin pohtinut myös matalia kenkiä. Parikan Purr-kengät ostaisin nyt vaikka heti, jos jostain sellaiset vielä tulisi vastaan oikeassa koossa. Näitä on valmistettu myös mustana, mutta olisihan siniset aika hienot (myös häissä). Bugseja taitaa vielä saadakin, mutta ne eivät sytytä ihan samalla tavalla kuin kissakorvaiset Purrit.

Mutta voinko vaihtaa 11cm korot täysin mataliin kenkiin? Mekon helma lyhennetään kuitenkin noille korkeille sopivaksi. Valtava dilemma...

Mekkokriisi

Otsikko kuulostaa nyt pahemmalta kuin tilanne oikeasti on. En ole nähnyt pukuani pitkään aikaan, kuukausiin jopa. Olen sovittanut sitä viimeksi ennen kuin vein sen äidilleni säilytykseen ja siitä on vielä pidempi aika kuin puvun näkemisestä. Nyt sitten tietysti kriiseilen perusmorsiamen tavoin puvun sopivuudesta. Entä jos se ei olekaan hyvä? Mitä jos en tykkääkään siitä enää yhtä paljon kuin aikaisemmin? Löytyisikö jostain kuitenkin parempi puku? Sopiiko tuo puku juuri MINULLE? Onko se MINUN tyyliseni?

Kuulostaako tutulta?

En uskonut kokevani tällaista vaihetta, mutta niin vaan se iski minuunkin. Aika monet morsiamet tuntuvat painivan samaisen kriisin kourissa ja yllättävän useat jopa hankkivat uuden puvun tämän seurauksena. Itse en todellakaan halua alkaa etsiä uutta pukua vaan jo hankittu saa kelvata ja muokkautua sopivaksi. Onneksi ensi viikolla on "pakko" hakea puku muutamaksi päiväksi omaan kotiin ja pääsen pukeutumaan tuohon valkoiseen mekkoon ja toivottavasti myös ihastun siihen jälleen ja unohdan tällaiset pohdinnat. Miksei se olisi edelleen täydellinen?

Mikä ihmeen Liebster Award?

Wedding Emilia -blogin Emilia halusi antaa blogilleni Liebster Awardin ja pakkohan se oli sitten selvittää, että mitä ihmettä tällainen tarkoittaa. Tämän palkinnon tarkoituksena on auttaa lukijoita löytämään uusia blogeja. Kiva saada tällainen tunnustus. Kiitos Emilia!

Tässä blogihaasteessa ideana on vastata palkinnon antajan kysymyksiin ja tämän jälkeen keksiä omat 11 kysymystä ja palkita seuraavat 11 bloggaajaa Liebster Awardilla. Tässä siis Emilialta saamani kysymykset ja vastaukseni niihin.

1. Mikä on etunimesi tarina? (Jos etunimesi on blogimaailmassa salainen, kerro toisen nimesi tarina)
Etunimeni on blogimaailmassa salainen, mutta voin kuitenkin kertoa tarinan nimeni takaa. Minua odottaessaan äitini luki romaania, jonka päähenkilö oli kohtalokas ranskatar nimeltä P (jos nyt muistan tarinan oikein). Tämän johdosta minut nimettiin hyvin samanlaisella nimellä kuin tämä sankaritar.

2. Mitkä neljä tuotetta kauppakassistasi useimmiten löytyy ja miksi?
Laktoositonta maitojuomaa, banaaneja, raejuustoa ja jugurttia. Ja miksi näitä? Olen ehkä hiukan tylsä kaupassa kävijä ja haluan hoitaa ostokseni mahdollisimman nopeasti. Ostan siis lähes aina samat perusjutut. Onneksi meillä mies hoitaa pääasiassa ruokaostokset, tulee edes vähän vaihtelua jääkaappiin :D

3. Mikä saa ihosi kananlihalle?
Hyvä musiikki (viime aikoina on tullut kuunneltua paljon pianomusiikkia häiden musalistoja varten ja käsikarvat on koko ajan pystyssä).

4. Kerro jokin kommellus, joka sinulle on joskus tapahtunut.
Aika paha... Enpä tiedä voiko tätä kommellukseksi kutsua, mutta kerrotaan nyt. Istuin kerran Hervannassa kauppakeskus Duon edessä odottamassa ystävääni. Ensin minua lähestyi jonkin uskonnollisen liikkeen jäsen ja kysyi haluaisinko leipää. Vastasin, että mikä ettei ja hetken kuluttua samainen tyyppi palasi kahden tuoreen leivän kanssa ja antoi ne minulle. Tästä ei sitten mennytkään kauan, että viereeni istahti pahemman luokan pulsu ja kysyi: "Ootko sää joku missi kun sulla on tollanen tukka?" (vaalea, yläselkään ulottuva). En ollut missi, en. Onneksi tässä vaiheessa ystäväni soitti ja pääsin eroon pulsuista. Kertoo aika hyvin Hervannasta kaupunginosana :D

5. Mikä on turhin esine, joka kotoasi löytyy?
Varmaankin oma säästöpossuni :D Ja siis lähinnä siksi, että en kuljeta juuri koskaan käteistä mukanani, joten possuparka ei pahemmin pääse lihomaan.

6. Ketä ihailet ja miksi?
En pysty määrittelemään yhtä tiettyä henkilöä. Ihailen kaikkia sellaisia ihmisiä, jotka ovat uskaltaneet tehdä suuria muutoksia elämässään toteuttaakseen unelmansa.

7. Mikä on kaunein näkemäsi maisema?
Ensimmäisenä tulee mieleen kesällä tekemämme asuntoautoreissu Ruotsiin. Ajoimme Vätternin rantaa pitkin kohti Norrköpingia ja järvelle päin katsoessa meinasi henki salpautua. Näky oli suorastaan taianomainen. Voi kun auton olisi voinut pysäyttää siihen keskelle tietä ja jäädä vain tuijottamaan.

8. Minkä asioiden tekemistä aina välttelet/et saa aikaiseksi tehdä?
Tiskikoneen tyhjennys.

9. Oletko kalenteri-ihminen? Perinteinen kirjakalenteri, kännykän kalenteri vai joki muu?
Olen! Henkeen ja vereen. Ja yksi kalenterihan ei mitenkään riitä vaan käytän rinnakkain perinteistä ja kännykän kalenteria.

10. Mikä on vuoden paras päivä ja miksi?
Nyt syksyn tullen on ehkä pakko vastata 1.9. Tuntuu, että syksyllä kaiken saa aloittaa puhtaalta pöydältä ja ilmassa on ihan uutta jännitystä.

11. Mikä on paras neuvo, jonka olet saanut?
Olen ehkä keksinyt tämän neuvon ihan omasta päästäni tai saanut sen joltain muulta, mutta se on tällainen: älä stressaa turhista. Yksinkertaista ja toimii.

Ja sitten ne omat kysymykseni.

1. Mikä sai aloittamaan blogin pitämisen?
2. Jos voittaisit 10 miljoonaa, mitä tekisit ensimmäiseksi?
3. Unelma-ammattisi lapsena ja nyt? (Kuinka paljon ovat unelmat muuttuneet :D)
4. Jos saisit asua missä tahansa, mihin muuttaisit?
5. Sinua parhaiten kuvaava kappale?
6. Kaupungissa vai maalla? Miksi?
7. Kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata ja miksi?
8. Jos voisit muuttaa yhden asian elämässäsi, mikä se olisi?
9. Lempivaatteesi?
10. Kerro jokin unesi.
11. Paras häävalssi-/-tanssikappale?

Ja vaikka monet ovat tämän haasteen jo saaneet, yritän keksiä kuitenkin 11 haastettavaa.

1. Kuutti menee naimisiin
2. Rainbow Bride
3. Somewhere only we know
4. Talsivaara is getting married
5. Bambi on cake
6. Two less fish in the sea
7. Leijonaa mä metsästän
8. Love me like you do
9. I'm ready to be yours forever
10. Vihdoinkin, me!
11. Pieniä hääunelmia