Kaikesta muusta meneillään olevasta huolimatta hääjutut pyörii mielessä lähes taukoamatta. Viimeaikoina mietinnät ovat liittyneet aika usein siihen mekkoon. Edelleenkään en ole yhtäkään hääpukua käynyt sovittamassa, mutta muutamalle ompelijalle laitoin sähköpostitiedustelua puvun teettämisestä. Avoselkäisen pitsi-tylli-unelman hinta taitaa kivuta joka tapauksessa (valmiina tai teettämällä) sellaisiin summiin, että pitää ehkä hiukan jo harkita tarviiko siinä puvussa nyt olla se avoinainen selkä. Ja pitsiä. Ja tylliä.
Sitten aloin pohtia kolmatta vaihtoehtoa: diy-hääpuku. Olisiko aivan järjetön ajatus tehdäkin hääpuku itse? Olen ommellut vaatteita lapsesta asti itse, ensin barbeille ja myöhemmin itselle. Pidän erityisesti juhlavaatteiden tekemisestä, koska niissä on vaan sitä jotain hohtoa. Käsin ompeleminen on suorastaan intohimoni. En olisi tässä projektissa myöskään yksin, sillä äitini lupautui jo auttamaan mikäli tähän ryhdyn. Äitini taas on aikamoinen käsityötaituri, jonka käsissä on valmistunut niin rippijuhla-, vanhojen tanssi- kuin ylioppilaspuvutkin. Ihan heikoilla kantimilla ei siis olla. Mutta onko oma hääpuku oikea hetki laittaa omat taidot koetukselle? Onko oma hääpuku kaiken sen stressin arvoinen, mitä sen itse tekeminen varmasti aiheuttaa?
 |
| Kuva täältä |
En aio poissulkea vielä mitään vaihtoehtoa. En ennen kuin olen saanut kiskottua edes yhden valkoisen puvun päälleni. Voihan olla, että ihastun ensimmäiseen ja voin unohtaa b- ja c-suunnitelmat. Sen kuitenkin tiedän, että jos lähden diy-linjalle, niin puvun toteutus pitää aloittaa jo hyvissä ajoin, että pahimmalta stressiltä vältyttäisiin.
 |
| Kuva täältä |
Kuvituksena viimeisimpiä pinnauksia. Keskenään hiukan erilaisia, mutta kaikissa näissä on sitä jotain. Olen myös nyt innostunut taskuista hääpuvussa. Ei niitä taskuja oikeasti varmaankaan hääpäivänä tarvitse, mutta onhan ne aika hauska pieni yksityiskohta.
Oi! Huikeaa, jos on sellaiset taidot, että voi edes harkita tekevänsä itse hääpukunsa. Siitä olisi varmasti stressiä, mutta olisihan se myös omalla tavallaan aivan ainutlaatuista. Minä en osaa ommella yhtään mitään, joten en voisi edes villeissä unelmissani kuvitella puvun tekemistä itse. Tuo riittävän ajan varaaminen projektia varten kuulostaa kyllä erittäin järkevältä. Tsemppiä pukupohdintoihin!
VastaaPoistaMä en mistään hinnasta tekisi omaa pukuani! Vaikka toki pystyisin sellaisen tekemään varmasti helpommin kuin sinä. Kaikki sovitukset, se tunne kun saat pyöriä puku päällä, ja joku muu katsoo korjauksia ja saat jättää sen puvun jollekin muulle, mulle on ehdottoman tärkeetä myös se, ettei mun mahdollisesti tarvitse kiroilla ja olla kettuuntunut pukua tehdessä: jokaisessa puvussa tulee hankalia kohtia, ja kyllä ne kiukuttaa. Mä en halua sellaista omalta puvulta. Lisäksi mun kohdalla on tietysti se, että haluan mun suhteen mun pukuun olevan erilainen kuin mun suhde kaikkiin pukuihin mitä teen.
VastaaPoistaKäy ihmeessä katsomassa pukuja valmiina, kun näet jotain päällä niin mielesi voi muuttua yllättävänkin paljon :)
Juu, tietysti tarkoitus on suunnata sovittelemaan heti kun yksi lomareissu on takana :) Nämä nyt on tällaisia etukäteispohdintoja. Inspis diy-pukuun tuli itseasiassa Cutting the cake -blogista, koska siellä oli vähän samaa pohdintaa. En sulje vielä mitään vaihtoehtoja pois. Voihan olla, että voitan lotossa eikä rahalla ole enää merkitystä puvun hankinnassa :D
Poista