keskiviikko 19. elokuuta 2015

Painajaisia

Olen aina ollut sellainen tyyppi, että en hirveästi stressaa tietoisesti. En siis välttämättä itse tajua olevani stressaantunut, mutta kroppa huutaa hälytystilassa. Pahimmillaan voin todella pahoin enkä siltikään koe oloani henkisesti ahdistuneeksi. Häistä en ole ottanut minkäänlaisia paineita, onhan tässä vielä vuosi aikaa ja suurimmaksi osaksi hommat alkavat olla mallillaan (ne Aliexpressistä tilatut eläimetkin tuli toissapäivänä!). Kehoni on kuitenkin ilmeisesti päättänyt stressaantua tästäkin touhusta ja tästä johtuen olen nähnyt hääpainajaisia viime aikoina. Yhden unen muistan aivan erityisen hyvin.

Kuva

Oli häitä edeltävä päivä ja olimme jostakin kumman syystä unohtaneet koko tapahtuman. Jotenkin se sitten kuitenkin muistui mieleen ja huomasimme, ettemme olleet varanneet pitopalvelua tai tilanneet kukkia yms. Puku minulla oli, se sama jonka olen jo ostanut, mutta emme olleet äitini kanssa tehneet siihen vielä korjauksia ja soitin sitten äidilleni, että apua, nyt pitää nopeasti korjata puku. Hääpäivän koittaessa riensimme hääpaikalle, joka ei todellakaan ollut sama kuin nyt varaamamme paikka, ja yritimme päästä koristelemaan sitä jollain luonnosta kerätyillä kasveilla. Kävi ilmi, että paikassa on samana päivänä myös toiset häät, mutta jostain syystä tämä ei meitä häirinnyt. Kutsut olimme ilmeisesti muistaneet lähettää, koska vieraat kyllä saapuivat paikalle. Toinen hääporukka koostui erittäin vanhoillisuskovaisista eikä heidän mielestään juhlissa saanut tanssia, nauraa tai juoda alkoholia. Aika jäykät häät siis... Siellä minä seisoin korjaamattomassa puvussani ja jotain heiniä käsissäni ja päätin yhtäkkiä, että siirretään häät seuraavalle päivälle. Ihme ja kumma, tämä oli kaikkien muidenkin mielestä ihan hyvä ratkaisu ja niin päätettiin tehdä. Lähdimme paikalta ja jätimme toisen hääporukan juhlimaan hiljaisia häitään. Seuraavana päivänä häitämme tosiaan sitten juhlittiin ja kaikki meni hyvin kaikista mahdollisista puutteista (ei pitopalvelua, edelleen korjaamaton puku, ei kukkia vaan heiniä tien varsilta, jne.) huolimatta.

Enpä tiedä pitäisikö tästä unesta olla huolissaan vai ottaa se vaan merkkinä siitä, että hyvät juhlat niistä tulee vaikkei kaikki olisikaan ihan loppuun asti mietitty.

Minkälaisia hääpainajaisia muilla morsiamilla on ollut?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti