Viime viikolla lueskelin Facebookissa Häät 2016 -ryhmässä ketjua, jonka aiheena oli vieraat. Aloittajalla oli ongelma nimeltä liian-suuret-suvut. Tätä ja monia muita vastaavia keskusteluja luettuani olen todennut aika monen painivan tämän samaisen ongelman kanssa. Usein on hirmu paljon tätiä ja setiä + miljoona serkkua, jotka kaikki pitäisi kutsua. Tai jos ei halutakaan kutsua kaikkia mahdollisia sukulaisia, niin mihin vedetään raja. Jos ei kutsuta tuota (jonka kanssa ei olla oltu missään tekemisissä vuosiin) ja halutaan kuitenkin kutsua tuo, niin suuttuuko se ensimmäisenä mainittu?
Kuulostaako tutulta?
Häiden vieraslistan tekeminen on ehkä yksi haastavimmista hommista häiden järjestämisessä. Se määrittää todella paljon koko juhlan luonnetta. Halutaanko järjestää pieni intiimi tilaisuus vain kaikista lähimpien kesken vai suuri koko kansan karnevaali? Ja väitän, että listalle päätyvät nimet vaikuttavat aika paljon juhlan tunnelmaankin. Sukupainotteisissa juhlissa saattaa olla hiukan eri fiilis kuin kaveriporukan pippaloissa. Riippuu tietysti suvusta ja kavereista.
Keskusteluita lueskellessani olen saanut sellaisen käsityksen, että monet painottavat vieraslistaansa suvun puoleen ja ystäviä kutsutaan vain muutama. Useammassakin kommentissa käy ilmi, että ystäviä ei voi kutsua juuri lainkaan, koska jo sukulaisista tulee yli sata kutsuttavaa. Voiko oman listansa tehdäkin toisinpäin? Vai onko tämä sukulaisten kutsuminen joku pakollinen hääjuttu, joka on mennyt itseltäni ohi? Meillähän vieraslista koostuu pääasiassa ystävistä. Sukulaisista kutsun saavat vain ns. pakolliset eli vanhemmat, sisarukset perheineen, isovanhemmat ja näillä näkymin kummit (+ ehkä pari setää ja tätiä). Emme aio kutsua esimerkiksi serkkujamme tai kaikkia vanhempiemme sisaruksia. Häissä kun jokaisella kutsutulla on hintalappu ja valitettavasti ainakaan meidän häiden budjetti ei ole rajaton.
Miten me sitten lähdimme muodostamaan vieraslistaa? Tämä oli ihan ensimmäisiä to do -juttuja ja lista tehtiin heti suunnittelun alkuvaiheessa. Ensin listasimme nuo pakolliset sukulaiset ja sen jälkeen aloimme raapustaa ylös kaikkien niiden ystävien nimiä, joiden haluaisimme ehdottomasti olevan läsnä juhlassamme. Emme myöskään halunneet jättää kutsumatta puolisoja, vaikka he eivät meille kovin läheisiä olisikaan (kutsutaan tätä vaikka kohteliaisuudeksi). Ja kappas, listalle ilmestyi noin 80 nimeä ihan huomaamatta. Tuolloin maksimi vierasmääräksi oli asetettu 100 henkilöä, joten kovin paljoa ei liikkumavaraa jäänyt. Myöhemmin laskimme henkilömäärää 90:een budjettisyistä eli jousto hävisi lähes täysin. Sukulaiset jätettiin siis niin vähälle kuin suinkaan viitsimme jättää. Miksi ystävät ohittivat sukulaiset? Valitettavasti nykymaailmassa meille ja varmasti monelle muullekin ystävät alkavat olla yhtä läheisiä tai jopa läheisempiä kuin useimmat sukulaisista. Heitä tavataan useammin ja heidän seurassaan ollaan rennompia ja viihdytään paremmin. Pidän suurimmasta osasta omista sukulaisistani ja mieheni suvusta ehkä jopa omaani enemmän, mutta kun on valittava valitsen ystäväni. Loukkaantuuko joku tästä valinnasta? Kenties, mutta sille en mahda mitään. Kuten tuonne aikaisemmin mainitsemaani keskusteluunkin kirjoitin: "Meidän häät, meidän rahat, meidän vieraslista".
Miten muiden vieraslistat ovat muodostuneet? Oliko kutsuttavien päättäminen vaikeaa?
Kuvituksena hyvää fiilistä Pinterestin kätköistä.
Kuulostaako tutulta?
Häiden vieraslistan tekeminen on ehkä yksi haastavimmista hommista häiden järjestämisessä. Se määrittää todella paljon koko juhlan luonnetta. Halutaanko järjestää pieni intiimi tilaisuus vain kaikista lähimpien kesken vai suuri koko kansan karnevaali? Ja väitän, että listalle päätyvät nimet vaikuttavat aika paljon juhlan tunnelmaankin. Sukupainotteisissa juhlissa saattaa olla hiukan eri fiilis kuin kaveriporukan pippaloissa. Riippuu tietysti suvusta ja kavereista.
Keskusteluita lueskellessani olen saanut sellaisen käsityksen, että monet painottavat vieraslistaansa suvun puoleen ja ystäviä kutsutaan vain muutama. Useammassakin kommentissa käy ilmi, että ystäviä ei voi kutsua juuri lainkaan, koska jo sukulaisista tulee yli sata kutsuttavaa. Voiko oman listansa tehdäkin toisinpäin? Vai onko tämä sukulaisten kutsuminen joku pakollinen hääjuttu, joka on mennyt itseltäni ohi? Meillähän vieraslista koostuu pääasiassa ystävistä. Sukulaisista kutsun saavat vain ns. pakolliset eli vanhemmat, sisarukset perheineen, isovanhemmat ja näillä näkymin kummit (+ ehkä pari setää ja tätiä). Emme aio kutsua esimerkiksi serkkujamme tai kaikkia vanhempiemme sisaruksia. Häissä kun jokaisella kutsutulla on hintalappu ja valitettavasti ainakaan meidän häiden budjetti ei ole rajaton.
Miten me sitten lähdimme muodostamaan vieraslistaa? Tämä oli ihan ensimmäisiä to do -juttuja ja lista tehtiin heti suunnittelun alkuvaiheessa. Ensin listasimme nuo pakolliset sukulaiset ja sen jälkeen aloimme raapustaa ylös kaikkien niiden ystävien nimiä, joiden haluaisimme ehdottomasti olevan läsnä juhlassamme. Emme myöskään halunneet jättää kutsumatta puolisoja, vaikka he eivät meille kovin läheisiä olisikaan (kutsutaan tätä vaikka kohteliaisuudeksi). Ja kappas, listalle ilmestyi noin 80 nimeä ihan huomaamatta. Tuolloin maksimi vierasmääräksi oli asetettu 100 henkilöä, joten kovin paljoa ei liikkumavaraa jäänyt. Myöhemmin laskimme henkilömäärää 90:een budjettisyistä eli jousto hävisi lähes täysin. Sukulaiset jätettiin siis niin vähälle kuin suinkaan viitsimme jättää. Miksi ystävät ohittivat sukulaiset? Valitettavasti nykymaailmassa meille ja varmasti monelle muullekin ystävät alkavat olla yhtä läheisiä tai jopa läheisempiä kuin useimmat sukulaisista. Heitä tavataan useammin ja heidän seurassaan ollaan rennompia ja viihdytään paremmin. Pidän suurimmasta osasta omista sukulaisistani ja mieheni suvusta ehkä jopa omaani enemmän, mutta kun on valittava valitsen ystäväni. Loukkaantuuko joku tästä valinnasta? Kenties, mutta sille en mahda mitään. Kuten tuonne aikaisemmin mainitsemaani keskusteluunkin kirjoitin: "Meidän häät, meidän rahat, meidän vieraslista".
Miten muiden vieraslistat ovat muodostuneet? Oliko kutsuttavien päättäminen vaikeaa?
Kuvituksena hyvää fiilistä Pinterestin kätköistä.
Ihan mahtava toi lopun motto! Niinhän se on :)
VastaaPoistaNäinhän se vaan menee ;)
PoistaTeidän vieraslista kuulostaa hyvin pitkälti samanlaiselta kuin meidän, paitsi että meillä lista on vähän lyhyempi (60-70 hlöä). Suurin osa kutsuttavista on kavereita ja sukulaisista kutsutaan vain läheisimmät. Toivottavasti saadaan tällä reseptillä hauskat bileet :D
VastaaPoistaTuolla Facebookin ryhmässä oon kyllä monta kertaa miettinyt, miten onnekkaita me ollaan sulhon kanssa, kun kukaan ei painosta meitä kutsumaan kaikkia pikkuserkun serkkuja ja kummin kaimoja! :)
Juu, kyllä se helpottaa kun ei ole ketään hengittämässä niskaan, että ketkä kutsutaan ja ketkä ei. Onneksi meillä juhlat menee omasta pussista. Jos vanhemmat maksaisi osan, olisi varmaan pakko kuunnella hiukan heidän mielipiteitään vieraslistan suhteen.
PoistaMeillä on nimenomaan tuollainen perinteinen koko suku mukaan -lista, vaikka molemmilla on suht suuret suvut. Mutta meidän molempien sukulaiset on vaan ihan mahtavia, esimerkiksi äitini viisikymppisissä pari vuotta sitten biletettiin nimenomaan sukulaisten kesken sarastavaan aamuun saakka, vaikka porukan ikähaarukka oli joku 18-80 :D Sukulaisten lisäksi kutsutaan sitten molemmilta kymmenkunta läheisintä ystävää, joiden kanssa uskotaan olevamme tekemisissä vuosikymmenten päästäkin - näiden miettiminen olikin sitten vähän haastavampaa, ja lista varmaan muuttuukin vielä.
VastaaPoistaMeitäkään ei siis painosteta kutsumaan ketään, mutta itse haluamme häihin näitä sukulaisia, joita näkee ihan liian harvoin. Muutama setä/serkku tosin kutsutaan sillä perusteella, että kaikki muutkin "samantasoiset" kutsutaan - mielestäni yhden tietyn sukulaisen kutsuminen ei edellytä kutsumaan kaikkia muita, mutta jos esim. viidestä sedästä tms kutsuu neljä, niin on tökeröä jättää vain yksi kutsumatta. Uskon myös, että nämä muutamat eivät kyllä ole kiinnostuneitakaan tulemaan, eivätkä tule, mutta kutsumatta jättäminen tekisi ennestäänkin hankalista väleistä vielä hankalampia.
Sukujuhlat on tosiaan mahtavia, jos vaan on oikeanlaiset suvut :D Meilläkin sukujenkin kesken saataisiin varmasti ihan hyvät bileet, mutta kavereiden kanssa ehkä kuitenkin vielä paremmat :)
PoistaMeillä onneksi oli iso juhlapaikka ja haluttiin pitää isohkot kemut, joten pystyttiin kutsumaan kutakuinkin "kaikki" :D Meillä aloitettiin vieraslistan laatiminen kavereista. Haluttiin, että juuri ystävät ja kaverit ovat paikalla meidän tärkeänä päivänä. Kaikille laitettiin myös avec-kutsut, jos tiedettiin ihmisen olevan jonkinlaisessa parisuhteessa. Ajateltiin, että kaikilla on kivempaa, jos ja kun saa ottaa sen oman kumppanin messiin myös. Sukulaisista kutsuttiin oikeastaan kaikki, ketä ollaan joskus edes jossain nähty :D paikalle saivat tulla niin äidin tädit, kuin muutama isäni serkku. Meillä tosin ollaan aika tiiviisti kaikki tekemisissä, mikä helpotti kutsumista!
VastaaPoistaMeilläkin juhlatilaan mahtuisi vielä paljon enemmänkin porukkaa, mutta budjetti tuli vastaan lähinnä ruokien takia. Ja varmasti on kaikille kivemmat juhlat, jos saa oman kumppanin mukaan vaikka hääpari ei tätä ihan kamalan hyvin tuntisikaan :) Näin siis mekin ajatellaan ja aiotaan toimia samalla tavalla kuin te avecien suhteen.
PoistaMeillä tulee aika saman verran sukulaisia ja kavereita - minun puolelta lähes kaikki ovat sukulaisia ja mieheltä tulee taas lähes ainoastaan ystäviä. Meillä hiottiin juuri muutama päivä sitten luultavasti melko lopullinen vieraslista, ja valitettavasti budjetin rajallisuuden vuoksi jouduttiin tiputtamaan vieraita noin 20 pois listalta.
VastaaPoistaTärkeiden ihmisten rajaaminen pois vieraslistalta on kyllä kurjaa. Jos osuisi lottovoitto kohdalle, ei tarvitsisi tehdä ikäviä rajauksia.
Poista