To do - 2016

Vuosi vaihtui ja nyt eletäänkin jo meidän häävuotta! Nyt voi jo sanoa, että me mennään tänä vuonna naimisiin. Ei enää ensi vuonna tai vuonna 2016, vaan tänä vuonna. Voi jopa sanoa, että elokuussa ja kaikki ymmärtää mitä elokuuta tarkoitetaan. Ihmeellistä tämä elämä. Tälle vuodelle on häiden lisäksi myös jonkin verran muita suunnitelmia ja ajattelin tehdä todella tiivistetyn to do -listan vuodelle 2016. Häiden to do -listaa pitääkin katsoa sitten hiukan tarkemmin ja ryhtyä ehkä vähitellen alkaa keskittymään jälleen hääsuunnitelmiin. Alkuvuoden hommina olisi ainakin vihkijän varaaminen ja hotellien kiintiövarausten tekeminen vieraita varten (ja ehkä itsellekin voisi jonkun hääyöpaikan etsiä).

To do vuonna 2016:

• Talonrakennuksen loppuunsaattaminen
• Muutto uuteen kotiin
• Kandi
• Häät!
• Tuparit
• Häämatka?

Lyhyt lista, mutta isoja juttuja kaikki. Jokainen pallura ansaitsisi ihan oman to do -listansa... 

Ja kuten kuvista ehkä arvaakin, käytin hyväksi aikaisemmassa postauksessa mainitsemani Vistaprintin joulukorttitarjouksen ja tilasin uuden vuoden kortit. Halusin mahdollisimman yksinkertaiset ja pelkästään tekstiä sisältävät kortit ja mielestäni näistä tuli aika kivat. Niiden oikeiden kutsujen suunnitteluun valjastan kyllä avukseni kaason, jolla on ehkä hiukan enemmän silmää tällaisissa asioissa :)

Siispä mahtavaa uutta vuotta ja tervetuloa häävuosi 2016!

Joulukortit unohtui. Miten olis Happy New Year -kortit?

Meidän hääpäivä ei osu aivan ruuhkaisimmalle kesälomakaudelle, mutta silti on pieni pelko siitä, että jonkun vieraan kesälomareissu osuu juurikin tuolle viikonlopulle. Haluaisimme siis varmistaa, että mahdollisimman moni vieraistamme pääsee juhlimaan kanssamme eikä päällekäisiä häppeninkejä tulisi järjestettyä edes vahingossa. Tästä syystä häistä pitäisi tietysti kertoa jo paljon etukäteen ja varmistaa, että kaikki merkkaavat päivän ylös jo ennen lomista sopimista. Varsinaisia kutsuja ei viitsisi elokuun häihin lähettää jo tammikuussa, mutta onneksi meille Suomeenkin on saapunut Jenkkilästä sellainen hieno tapa kuin save the date -kortit. Jos termi on jollekin vielä täysin tuntematon, niin se tarkoittaa aika pitkälti ennakkokutsua. Ideana on siis ilmoittaa häistä jo paljon etukäteen, mutta varsinaiset kutsut hääinfoineen kaikkineen saapuvat vasta lähempänä the päivää. Ihan hauska tapa ja varsinkin lomakausille osuvien häiden kohdalla ihan järkevä juttu. Monet parit ottavat/otattavat itsestään save the date -kuvia, joista valitsevat yhden kortin pohjaksi.

Mitään ihan "virallisia" save the date -kortteja omalla kuvallamme varustettuna me ei olla missään vaiheessa ajateltu laittaa. Joku muistutus olisi kuitenkin varmasti hyvä, vaikka suurelle osalle ollaan jo tarkka päivämäärä kerrottu. Alunperin aioin lähettää joulukortteja, joihin olisi sitten johonkin alareunaan tullut maininta tästä suuresta päivästä. No, kaikkihan tietävät, että se juna meni jo... Sitten keksin seuraavan idean. Ja tämä erottuisi paremmin kaikkien niiden kymmenien korttien joukosta, jotka monien postiluukuista lähipäivinä kolahtavat. Uuden vuoden kortit! Eli vähän niinkuin joulukortit, mutta näillä toivotettaisiinkin hyvää uutta vuotta ja siitä saisikin mainion aasinsillan meidän häihin, jotka tietysti pidetään juurikin vuonna 2016. Ja näitä ei olisikaan pakko saada lähetettyä johonkin tiettyyn päivämäärään mennessä (toki ehkä kuitenkin ennen tammikuun loppua), koska onhan se vuosi uusi vielä sen varsinaisen vaihtumispäivän jälkeenkin. 

Millaiset uuden vuoden kortit sitten voisin lähettää? Tässä muutama Pinterestistä poimittu idea.

Tässä teksti on oikeasti aika hauska, mutta ehkä lähinnä katsoin kuitenkin visuaalista ilmettä.

Jotain yksinkertaista ja sitä kautta huomiota herättävää. Ja kappas, Vistaprintillä näyttäisikin olevan joku joulukorttikampanja käynnissä. Jos olisi kutsut jo suunniteltuna, niin tuotahan voisi hyödyntää myös niihin. Ihan vink vink vinkkinä muille ensi vuoden morsiamille. (Tämä ei ole maksettu mainos) 

Ei kun suunnittelemaan siis!

Aivan älytöntä!

Siis todellakin ÄLYTÖNTÄ! En meinannut edes uskoa, kun luin sähköposteja ja bongasin sieltä viestin otsikolla "Onneksi olkoon, Vuoden Hääblogi -ehdokas!". Uskomatonta, mutta totta: meikäläisen bloginretale on valittu Love Me Do:n Vuoden Hääblogi -äänestykseen. En ihan oikeasti meinaa uskoa tätä.. Varsinkin, kun viime aikoina blogiparka on jäänyt täysin huomiotta. Ei kai tässä muu auta kuin kiittää ja kumartaa. Mahtava uutinen toden totta!

Mikäli joku vielä haluaisi äänestää tätä hunningolla olevaa hääblogia, niin Love Me Do:n sivuilta löytyy äänestyslinkit. Paljon muitakin hienoja blogeja on ehdolla eli äänestäkää nyt ihmeessä edes jotakin näistä. Äänestysaikaa on 16.1.2016 asti ja kolmen kategorian (vuoden hääblogi, vuoden hääblogi tulokas ja vuoden hääblogi kaupallinen) parhaat palkitaan Love Me Do -tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla 23.1.2016.

Jospa sitä nyt raottaisi hiukan mysteeriverhoa ja kertoisi missä tällä hetkellä muuten mennään. Elämässä on tapahtunut viime aikoina yhtä sun toista. Olen ollut viimeiset viisi viikkoa opiskeluihini liittyvässä harjoittelussa ja se on ollut todella kuluttavaa, mutta myös äärimmäisen antoisaa ja olen oppinut varmaan enemmän kuin koko elämäni aikana yhteensä. Nyt perjantaina tämä jakso tulee vihdoinkin tiensä päähän (ainakin toistaiseksi, keväällä jatketaan taas) ja pääsen aloittamaan joululoman ainakin kouluhommista. Töissä toki käyn myös "lomalla".

Elämäni (tai elämämme) tähän mennessä suurin projekti eli the RAKSA etenee aivan huikealla vauhdilla ja se onkin suurin syy tämän blogin pitkittyneeseen päivitystaukoon. Ladon etenemisestä voi lukea miehen ja minun yhteisestä raksablogista täältä. Raksaan liittyi myös parin viikon takainen muutto vanhasta asunnosta huomattavasti pienempään väliaikaisasuntoon ja tietysti muutto osui samalle viikolle talopaketin pystytyksen kanssa. Tuo viikko oli varmasti elämämme rankin, mutta selvisimme siitäkin ihan kunnialla.

Takana on siis pitkiä päiviä, lyhyitä yöunia, lihasten kolotusta ja henkistä painetta. Erinomainen parisuhdetesti siis! Edelleen olemme onnellisesti yhdessä ja menossa naimisiin vuonna 2016. Muuton jälkeen kävimme hyvän keskustelun "myötä- ja vastamäessä" -lausahduksesta. Totesimme ottavamme sen vastamäen nyt jo etupeltoon ihan huolella käsittelyyn, että voidaan sitten viettää sitä myötämäkeä kun ollaan virallistettu tämä meidän suhde.

Häähommia ei olla siis kovinkaan paljoa ehditty miettiä, mutta pari juttua on kuitenkin niihin liittyen pyörinyt mielessä edes sen hetken. Muuton hyvä puoli oli tavaroiden läpikäynti ja löytöjen tekeminen omista nurkista. Totesin pakatessani, että ainakaan karkkibuffaan ei tarvitse hankkia enää yhtään lisäastioita. Kaikenlaisia purkkeja, purnukoita ja kulhoja löytyi vähän useampaankin buffaan. Toinen hääjuttu on sukunimiasia, joka taitaa olla nyt aikalailla paketissa. Tässä liitossa käy ilmeisesti niinkin perinteisesti, että nainen ottaa miehen sukunimen. Voin palata tähän vielä paremmin, jos keksin aiheesta enemmän sanottavaa.

Suuria juttuja ja vähän pienempiä juttuja, mutta kaikki kuitenkin tärkeitä. Ja vielä kerran totean: uskomatonta, että mun blogi valittiin Vuoden Hääblogi -ehdokkaaksi!

P.S. Yritän nyt taas ryhdistäytyä hääjuttujen kanssa, kun kerran "lomakin" alkaa..

Ai mitkä häät?

Opiskelut, harjoittelu, työt, raksa, koirat, muutto... Ja joku puuttuu... Ainiin, ne häät! Ei huolta, häät on edelleen tulossa, mutta tällä hetkellä ei vaan kovin aktiivisesti mielessä. Hääjuttuja en pysty nytkään kirjoittamaan, koska se osuus aivoista lyö tyhjää tai on jonkinasteisessa koomassa. Kerronkin siis parisuhdejutun tosielämästä.

Kun elämä on kiireisimmillään, saattaa parisuhde yksinkertaisesti vaan unohtua. Toisesta ihmisestä tulee itsestäänselvyys ja arkea suoritetaan tutulla rutiinilla. Nimenomaan suoritetaan, koska ajatus ei ole mukana ollenkaan. Tällaisena aikana kannattaa kaikesta kiireestä huolimatta pysähtyä hetkeksi ja miettiä sitä toista ihmistä. Varmasti hänelläkin on yhtä kova kiire ja asiat tuntuvat kaatuvan päälle. Mitäs jos vaikka olisittekin samassa veneessä? Mitä jos vaikka unohtaisit hetkeksi ne omat kiireet ja kysyisitkin sen toisen kuulumisia ja kuuntelisit oikeasti mitä se toinen sanoo. Sitten se toinenkin kuuntelisi sun kuulumiset ja toteaisitte, että kun tästä elämänvaiheesta selvitään, selvitään mistä vaan. Kun tämä vaihe on ohi, elämä on varmasti vähintään triplasti helpompaa. Ja vaikka eläisitkin vähän aikaa sitku-elämää, muistaisit, että elämää on myös nyt ja nauttisit tästäkin hetkestä. Yhdessä sen toisen kanssa, koska ne vaikeimmat hetket on ne, mitkä lopulta yleensä parantaa ja vahvistaa parisuhdetta.

Ja joskus suurin rakkaudenosoitus saattaakin olla pussillinen salmiakkitutteja vähän turhan rankan päivän jälkeen.

Osa todistusaineistosta ehti kadota ennen kuvan ottamista...

Palataan hääaiheisiin, kun aivoni ovat jälleen palautuneet normaalitilaan.

Entä jos häät järjestettäisiinkin talvella..?

Emme ole siis siirtämässä häitämme (taas), tykkään vaan harrastaa ajatusleikkiä aivan erilaisista häistä kuin mitä nyt ollaan suunnittelemassa ja järjestämässä. Kun häiden ajankohtaa mietittiin melko pian kihlauksen jälkeen, ei ainakaan itselleni ollut aivan itsestään selvää, että häät pidetään kesällä (tai no, loppukesästä). Hetken aikaa jopa mietin talvihäitä ihan tosissani ja ehdotin tätä vaihtoehtoa myös miehelle, mutta aika nopeasti päädyimme kuitenkin kesään. Mutta mitä jos kelkka olisikin kääntynyt siihen kylmempään vaihtoehtoon? Kuinka erilaiset näistä juhlista olisikaan tullut? Save the Date -messuilla totesin, että voi kuinka ihanaa olisi saada järjestää useat häät. Saisi pitää jokaisissa erilaista pukua ja keksiä koristeet ja muut aina ihan uusiksi. Varmaan tulisi käytettyä tavallaan vähän samoja elementtejä, mutta hiukan eri tavalla. Varsinkin pukuja hankkisin erittäin mielelläni useammankin. Messuilla selasin tietysti käytettyjen pukujen rekit läpi ja olisin varmasti löytänyt enemmän kuin yhden seulani läpäisevän puvun. Oikeastihan ongelma täydellisen puvun löytämisessä on juuri se, että pitäisi valita vain YKSI puku kaikkien ihanuuksien joukosta. Ja tietysti siihen yhteen pitäisi saada sisällytettyä kaikki mahdolliset toiveet puvun suhteen. Mihin muuhunkaan lopputulokseen tässä voi tulla kuin että pitäisi järjestää useat erilaiset häät. Valitettavasti meiltä ei löydy budjettia uusiin juhliin joka vuosi.

Eli jos meidän häät olisivatkin talvella, millaiset ne olisivat. Luulen, että eniten syttyisin new years eve -häille. Jo uudesta Häät-lehdestä tekemässäni postauksessa taisin kirjoittaa old Hollywood glamourista ja sitä näissä juhlissa olisi aivan varmasti. Great Gatsby olisi ehdottomasti kutsuttu ja jos budjetti olisi aivan ylitsepursuava, palkkaisin meille aivan varmasti jazz-pianistin. Kuohuvat tarjottaisiin niistä ihan oikeista laakeista skumppalaseista ja sellainen skumppatorni olisi vaan saatava. Paras mahdollinen paikka olisi varmaankin joku kartano hiukan syrjässä ja mieluiten yöpymismahdollisuudella, että juhlat voisivat jatkua pitkälle uuden vuoden aamuun saakka. Värimaailma olisi todennäköisesti aika mustavalkoinen, mutta kultaa en hylkäisi talvellakaan, päinvastoin sitä olisi varmaan vähintään tuplasti nykyisiin suunnitelmiin verrattuna.

Ja entä se oma pukuni sitten? Se olisi ainakin jotain ihan muuta kuin nykyinen.

Blingiä, kultaa, skumppaa... Niistä olisi uuden vuoden häät tehty, jos meidän avioituminen ajoittuisi tuohon päivään.

Kai joku muukin harrastaa tällaista leikittelyä? :D

Uusi Häät-lehti

Vielä viime viikon alussa piti oikein miettimällä miettiä postausaiheita ja nyt niitä olisi vaikka kuinka, kun vaan ehtisi kirjoittamaan. Pitäisi varmaan purkaa Save the Date -messujen antia, mutta taidanpa kuitenkin kertoa ensin tästä päivästä ja postin tuomisista. Tänään on ollut kaikinpuolin aika kiva päivä. Tai no, mies lähti viikoksi reissuun eikä se tietenkään ole millään tavalla kivaa, varsinkin kun itsellä on koulusta lomaa tämä viikko. Mutta jos ei lasketa miehen reissua, niin muuten on ollut ihan loistava päivä. Tosiaan loma alkoi ja saan jopa ihan oikeasti viettää lomaa, koska töitäkin on vaan kahtena päivänä tällä viikolla. Vietin useita tunteja etsien tulevaan taloomme sopivia laattoja ja iltapäivä kului äitini luona, jossa myös kummityttöni oli kylässä. Kaiken kruunasi postilaatikkoon ilmestynyt uusin Häät-lehti, jonka tietysti innoissani selasin jo läpi. Kaikkia sivuja en ehtinyt vielä lukea tarkemmin, mutta jo tällä lyhyellä katsauksella bongasin aika monta mielenkiintoista juttua. 

Lehdessä oli haettu vähän art deco -henkeä, ainakin puku- ja kattausjutuissa. Itse lämpenen tällaiselle tyylille, vaikka meidän häissä ei Great Gatsby -meininkiä nähdäkään. Juuri sanoin Save the Date -messuilla mukana olleelle työkaverilleni, että jos meidän häät olisikin talvella, haluaisin kunnon old Hollywood -tyyliä ja glamouria. Tuollaisen samppanjatornin ottaisin kyllä ihan näihin kesähäihinkin mielelläni. Mitenköhän se sopisi kultaisten eläinten ja pullojen seuraan tehtaaseen? Voi, kun saisi suunnitella monet häät...

Olen aina tykännyt lehtien pihistä tai panosta -jutuista, oli sitten kyse häistä, sisustuksesta tai pukeutumisesta. Jokaisessa Häät-lehden numerossa (ainakin kaikissa, jotka olen itse lukenut) on tällainen aukeama aina vähän eri tyylisiä häitä ajatellen toteutettuna. Tällä kertaa panosta-sivun summana komeili 46 660€ ja pihistä vaivaiset 1989€ eli taidan kuitenkin toistaiseksi kallistua enemmän tuonne pihistä-osastolle.

Muiden häätarinoiden lukeminen on ihan yksinkertaisesti ihanaa. Sen takia kai luen niin maanisesti muiden hääblogejakin. Vaikka oma tyyli olisi ihan erilainen kuin jonkun toisen, voi näistä saada silti hyviä ideoita toteutettaviksi myös omissa häissä. Tästä lehdestä löytyi yksi erityisen mielenkiintoinen pari lähinnä paljon puhutun pienen budjetin takia. Voiko alle neljällä tonnilla oikeasti saada järjestettyä hienot häät? Ainakin näistä kuvista päätellen voi. Ja tämä taas todistaa sen, että kaiken voi toteuttaa omalla tyylillä eikä rahaa tarvitse välttämättä hassata yhteen päivään sitä maagista kymppitonnia, mikä tuntuu olevan se yleisin hääbudjetti. Ja sitä paitsi, näissä häissä oli pariskunnan koirakin mukana. Miksei meidän koirat osaa käyttäytyä niin hyvin, että ne uskaltaisi kutsua juhliin myös?

Ja myös tästä lehdestä löytyi valmis to do -lista omiin tarpeisiin muokattavaksi. Taitaa olla vakiokalustoa jokaisessa häälehdessä (niin suomalaisissa, ruotsalaisissa kuin brittilehdissäkin), mutta ehkä hyvä niin. Eipähän mene ohi ainoaltakaan morsiamelta, joka ostaa edes sen yhden häälehden (tai saa vaikka kaverilta lainaan tai kaasolta, joka on hoitanut näitä hommia joskus aikaisemminkin ja keräillyt häälehtiä nurkkiinsa). 

Jos jotain jäi puuttumaan, niinkuin aina varmasti jää, niin häämatkat jäivät kyllä aika vähälle huomiolle. Varmaan tähän tuli kiinnitettyä tällä kertaa enemmän huomiota kuin aikaisemmin häälehtiä lukiessa, koska häämatka on pyörinyt mielessä viime aikoina muita juttuja enemmän. Jotain juttua oli Palm Springsistä ja Lontoosta, mutta ehkä olisin kaivannut jotain enemmän. Tai sitten kohteet eivät tällä kertaa olleet juuri minua kiinnostavia. Tosin Lontoo kyllä kiinnostaa aina. No, joka tapauksessa lehti oli mukava lisä tähän muutenkin ihanaan päivään.

Uusin Häät-lehti löytyy ke 14.10. lehtipisteistä kautta maan, jos et sellaista vielä onnistunut näppeihisi saamaan esim. Save the Date -messuilta viikonloppuna. 

Lehti saatu Häät-lehden toimitukselta.

Stressaako häiden järjestäminen?

Kertokaahan ihan rehellinen vastaus otsikon kysymykseen. Aiheuttaako häiden järjestäminen stressiä? Monesti olen kuullut puhuttavan häästressistä ja paineen alla bridezilloiksi muuttuvista morsiamista, mutta kuinka moni ihan oikeasti stressaantuu häiden takia. Viimeksi tänään pohdin tätä stressaamisaihetta ääneen opiskelukavereille (jotka on varmaan jo ihan täynnä MUN häitä :D). Mikä häiden järjestämisessä on niin stressaavaa? Tärkeä päivä se toki on, mutta loppujen lopuksi nehän on vaan isot (tai ehkä aika pienetkin) juhlat. Ja näin toteaa hääbloggaaja, joka aloitti häiden suunnittelun melkein kaksi vuotta ennen h-hetkeä. Ja juhlien tarkoitus on yleensä olla hauska ja iloinen asia eikä jotain, mikä saa yhden tai useamman ihmisen hermot riekaleiksi. Noilla useammilla henkilöillä ajan ehkä vähän takaa kaasoja, joilla saattaa joidenkin morsianten mielestä olla todella suurikin rooli. Itselleni kaaso on tärkeä henkilö ja olen iloinen siitä, että minulla on hänet tukenani hääpäivänäni, mutta en halua kaataa hänen niskaansa MEIDÄN juhlapäiväämme. Rehellisyyden nimissä olen joutunut ihan toden teolla pohtimaan, mitä kaason tehtäviin pitäisi kuulua, mutta onneksi tämän voi jokainen morsian päättää itse ja ehkä mieluiten kuitenkin yhdessä kaason/kaasojen kanssa. Taidan kirjoittaa tästä aiheesta ihan oman postauksensa, ettei lähde turhaan rönsyilemään.

Takaisin häästressiin. Häissä on toki monta osa-aluetta muistettavana ja järjestettävänä, eikä ole ihme, jos näistä menee vähän sekaisin. Itse tein heti suunnittelun alussa listan exceliin ja aloin tavallaan "suorittaa" listan kohtia pala palalta. Kun tärkeimmät oli hoidettu (mies, paikka, aika, ruoka, vierasmäärä about), totesin listan muiden kohtien olevan vain loppusilausta. Juhlat olisivat varmasti hauskat ilman niitä kultaisia eläimiäkin. Tietysti ajalla on suuri merkitys stressittömyydessä ja itselläni sitä on ollut enemmän kuin tarpeeksi (jos aloittaa ajoissa, löytyy aikaa suunnittelulle aivan varmasti sieltä sun täältä) ja toki selkeä visio alusta alkaen helpottaa, kun tekee tuota listaa. Valmiitakin to do -listoja löytyy netistä pilvin pimein, jos tuntuu hankalalta aloittaa ihan tyhjästä. Eikä valmiiden listojen jokaista kohtaa ole pakko toteuttaa jokaisissa häissä, kunhan poimii ne itselle tärkeät jutut.

Punainen lanka saattaa olla taas vähän hankala löytää tästä postauksesta, mutta pointti on se, että älkää stressatko turhista. Häät todella ovat vain juhlat, vaikka ehkä ainakin oman elämäni tärkeimmät sellaiset. Kun tärkeimmät jutut on hoidettu tai ainakin jokseenkin suunniteltu, voi ihan hyvin ottaa vähän löysemmin. Hyvät juhlat järjestyy ilman tietyn sävyisiä pompomeja tai karkkibuffan purkkejakin. Yksityiskohtiin on kiva panostaa (ja myönnän itsekin miettiväni niitä aika paljon), mutta ei niiden takia kannata stressaantua. Ja kunhan jokainen vaan muistaisi, että ne on OMAT häät, muiden häät on juttu erikseen eikä omia ideoita pidä lähteä vertaamaan niihin.

Omat stressin aiheet on tällä hetkellä jossain aivan muualla kuin häissä ja häät ovatkin vähän niinkuin kiva harrastus, jonka parissa rentoutua aina välillä. Lähestulkoon kaikki jutut on jo suunniteltu eikä toteuttamista vielä joko voi tai kannata aloittaa. Tyhmää tavallaan, koska olisi niin kivaa tehdä jo jotain konkreettisempaa esim. koristeiden suhteen. Onneksi lauantaina pääsee Save the Date -messuille fiilistelemään hääjuttuja oikein kunnolla ja ehkä sieltä löytyy jotain uusia ideoitakin vielä toteutuslistalle.

Mikä aiheuttaa morsiamille eniten stressiä?