Aikataulutusta

Aika menee ihan liian nopeasti. Ihan vastahan oli toukokuu ja nyt yhtäkkiä eletäänkin jo heinäkuuta, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että elokuuhun ei ole kuin muutama hassu viikko. Tuntuu, että aika ei riitä mihinkään. Kaikkein vähiten blogien päivittämiseen. Viime aikoina olen kuitenkin monena iltana pyörinyt sängyssä ja miettinyt milloin mitäkin häihin liittyvää. Yhtenä iltana en meinannut saada unta, koska jostain syystä oli aivan pakko alkaa laskeskella pöytiin tarvittavien kukkien määriä. Mihinkään lopputulokseen en tietenkään päätynyt. Ja nyt ihan viimeisimpänä olen alkanut muodostaa hääpäivän aikataulua. En tiedä onko tämä tähän mennessä aikaan saatu räpellys mistään kotoisin, mutta jaan sen silti täällä, ehkä joku ystävällinen kertoo parannusehdotuksia.

Meillä vihkiminen on siis klo 16 ja tapahtuu juhlapaikalla siviilivihkimisen kaavalla eli siihen varattu 20 minuuttia on todennäköisesti jopa aivan liikaa. Vieraita on kutsuttu 90 ja aikataulu muodostettu sen mukaan. Kertokaahan siis miltä näyttää, menikö aivan pieleen vai olisiko tässä onnistumisen mahdollisuudet.

10.00 Meikki

11.30 Kampaus

13.30-15.30 Potrettikuvat juhlapaikalla

16.00 Vihkiminen

n. 16.20 Siirtyminen juhlasalin puolelle, onnittelut & vieraiden esittelyt

17.00-18.30 Ruokailu (puheita ruokailun loppupuolella)

18.30-19.30 Ohjelmaa (yhteiskuvia?)

19.30-20.30 Hääkakku & herkkubuffet (taas puheita tämän aikana)

20.30-21.00 Ohjelmaa

21.00-21.45 Häätanssi + valssit & bändin eka setti

21.45-22.15 Ohjelmaa tai ihan vaan vapaata seurustelua

22.15-23.00 Bändin toka setti

23.00 Iltapala

23.30-24.00 Bändin vika setti

24.00 --> Krebaa spotifyn tahtiin

Meikki ja kampaus on vähän erikoisessa järjestyksessä nämä toteuttavien ystävieni aikatauluista johtuen. Ohjelman kanssa ollaan hiukan vaiheessa, koska ei tykätä hääleikeistä, mutta jotain yhteistä olisi kiva keksiä. Idealistalla on mm. mölkkyä, renkaanheittoa ja tikkataulu eli ei ehkä ihan perinteisintä hääohjelmaa, mutta muuten varsin perinteistä suomalaista toimintaa.

Kommentteja, ideoita?

Edistystä häärintamalla

Välillä tuntuu, että hääjutut ei etene mihinkään suuntaan vaikka tekemistä kyllä riittäisi. Viime viikon pe-su oli kuitenkin aikamoista häätykitystä. Varsinkin tuolla miehellä on kalenteri aika tiukassa koko ajan, joten järkevintä on yrittää aina sopia monta juttua samalle päivälle. Perjantaina olikin sitten treffit sekä meidät vihkivän tuomarin että cateringin kanssa. Lauantai kului muissa hommissa, mutta sunnuntaina kävinkin hoitamassa kutsuasian finaaliin kaason kanssa ja sovittamassa pukuani äitini luona.

Tuomarin tapaaminen jännitti aika paljon, koska en tiennyt yhtään millainen tyyppi olisi kyseessä. Sähköpostien perusteella hän vaikutti toki mukavalta, mutta siitä huolimatta mielikuvissani oli vanha kukkahattutäti. No, todellisuus olikin jotain aivan muuta. Vihkijämme on aika nuoren näköinen (villi veikkaus oli n. 35-vuotias) ja mukavan rento tapaus. Saamme päättää koko vihkitilaisuuden kulusta itse, myös sen mitä hän puhuu. Tietysti virallinen vihkikaava on se sama kuin kaikilla muillakin, mutta sen pituus on niin minimaalinen, että saamme tilaisuudesta varmasti ihan oman näköisen. Vähän piti tietysti kysellä mitä vihkijämme tekee normaalisti työssään ja selvisi, että hän on rikosoikeuden tuomari ja hoitaa paljon esim. lähestymiskieltoja. Vihkimiset on kuulemma mukavaa vastapainoa noille "oikeille" hommille :D Saatiin sovittua aikataulu ja muutenkin käytännön asioita. Nyt siis vielä "viihteellisen" puolen miettiminen eli musiikit ja puheet.

Mies tapasi perjantaina ekaa kertaa cateringin ja onneksi hänkin tykkäsi, koska nyt olisi paha lähteä enää vaihtamaan. Menu alkaa kuulostaa jo aika valmiilta ja uskoisin meidän saaneen aikaiseksi sellaisen listan, että kaikki löytävät sieltä jotakin syötävää. Vieraillamme on todella monenlaisia allergioita, joten ruokia pitää oikeasti miettiä myös siltä kannalta, että jokaiselle ei tarvitse tehdä omaa annosta. Osittain siis tästä syystä menu on melko salaattipainotteinen eikä lämpimiä ruokia ole tarjolla kymmentä eri lajia.

Sunnuntaina tuli tosiaan viimeisteltyä kutsut kaason kanssa ja niistä tuli mielestäni tosi hienot! Ensimmäisetkin versiot olisi kelvanneet mulle ihan mainiosti, mutta mies päätti viimeinkin kertoa mielipiteitään ja miinusta tuli liiallisesta tyttömäisyydestä. Muutettiin sitten hiukan kantta ja vaihdettiin tekstien väriä, että saatiin menemään kutsut myös miehen seulasta läpi. Tyttömäiset ne on kyllä edelleen, mutta niinhän häät taitaa yleensä ollakin. Tällä viikolla pitäisi saada ne painoon ja sitten pikapikaa vieraiden postilaatikoihin. Kuvaa kutsuista voin vilauttaa vaikka sitten kun niistä on ihan printtiversio.

Sitten oli vielä puvun sovitus. Pukuhan oli vähän turhan tiukka ostohetkellä ja tiesin jo silloin, että itse en tästä pahemmin ajatellut pienentyä, joten onneksi edellisen käyttäjän mukaan tehdyt kavennukset pystyi purkamaan. Loppujen lopuksi purinkin nuo saumat itse ja kun viimeinkin sain puvun päälleni, totesimme äitini kanssa, että siitähän tuli juuri sopivan kokoinen pelkästään tuon pienen operoinnin jälkeen. Pientä fiksausta joudutaan vielä varmaan tekemään lähempänä hääpäivää ja lyhennys jäi vielä tekemättä, mutta se oli aikalailla siinä. Ja voi olla, että yläosa jätetään sittenkin muokkaamattomaksi, koska olihan se kaunis. Puku näytti jopa paremmalta kuin muistin (viime sovituskerrasta on paaaaaljon aikaa) ja yön yli nukuttuani olin taas ehkä hiukan ihastunut.

Tällainen selostuspostaus tällä(kin) kertaa. Näiden parin tehokkaan päivän jälkeen häät tuntuu taas paljon todellisemmalta jutulta eikä vaan joltain juhlalta kaukana tulevaisuudessa. Mitään järkevää kuvitusta en onnistunut keksimään, joten käytin ihan random kuvia pinterestistä.

DIY: Golden animals

No nyt päästään viimeinkin asiaan. Oli jo aikakin. Häihin aikaa kolmisen kuukautta ja vähitellen pitäisi varmaan alkaa toteuttaa niitä hienoja suunnitelmia, mitä joskus kaaaaaaauan sitten tuli tehtyä. Ihana kesäaurinko on saanut ainakin meikäläisen oleskelemaan pihalla suurimman osan vapaa-ajasta ja pihahommiahan uuden talon ympäristössä riittää. Eilen päätin kuitenkin käyttää hetken myös hääjuttuihin ulkona ollessani, nimittäin niihin eläimiin. Tilasin siis noin ikuisuus sitten muovisia leikkieläimiä Aliexpressistä pari pussillista, koska halusin meidän häihin kultaiset eläimet paikkakorttien pidikkeiksi. Inspiraatio lähti tästä Pinterestin kuvasta:

Ja kun inspis iskee, sehän on toteutettava. Eläimet joutuivat odottamaan muuttolaatikossa aika kauan ennen kuin eilen vapautin ne. Lisäksi kävin ostamassa Br-lelusta kuusi dinoa sisältävän pussin, joista tulee pöytänumeroiden jalustat. Niiden kanssa pitää askarrella vähän lisää vielä myöhemmin. Ja pieniä eläimiä tilasin vielä yhden pussin lisää, että varmasti riittävät.

Mutta miten tavallisista lelueläimistä tuli aivan mahtava kultaeläinten lauma?

Tarvitset:

• muovieläimiä
• kultamaalisprayta
• muovihanskat
• suoja-alustan (esim. mulla pahvilaatikko)

Resepti on varsin yksinkertainen:

1. Eläimet pois pussista ja asettelu suoja-alustalle sopivin välimatkoin. Itse laitoin eläimet ensin toiselle kyljelle. 2. Hanskat käteen ja ei kun ravistelemaan spraypulloa. 3. Kun olet ravistellut tarpeeksi pitkään (mun pullossa luki 3min, mutta en varmasti ravistellut niin kauaa), ala suihkuttaa eläimiä. Kannattaa suihkutella ensin vähän ja katsoa sitten tarttuiko joka paikkaan. Jos ei, suihkuta uusiksi. 4. Anna eläinten kuivahtaa hetki ja käännä sitten käsittelemätön puoli päälle ja suihkuta myös se. 5. Anna taas kuivua hetki ja nosta eläimet jaloilleen, ettei ne pääse tarttumaan liian vahvasti alustaan. 6. Jos vielä jäi maalaamattomia kohtia, suihkuta uusiksi eläinten kuivuttua kunnolla. 

Suihkutin yhden pussillisen (36 eläintä) + kuusi isompaa dinoa ja melkein yksi purkki sprayta kului. Lisää suihkuttelua tiedossa siis vielä (lisäksi pitäis maalata ne pullotkin vielä...). Ihan kivaa hommaa ulkona auringossa ja lopputulos on ihan mahtava. Näistä tuli ehkä hienompia kuin olin osannut kuvitella. Taas sellainen pikkujuttu, mitä kukaan ei varmaan edes huomaa, mutta mulle tuli näistä tosi hyvä mieli.

Raksa, parisuhde ja häät

Päivitelläänpä nyt tätäkin blogia välillä. Häihin on kohta enää kolme kuukautta aikaa ja kutsut saadaan toivottavasti lähtemään tässä ihan kohta. Mutta tämä postaus ei koskekaan niitä vaan luvassa onkin parisuhdeasiaa ja meidän tilanteessa se liittyy aika luontevasti raksailuun.

Oikeastaan koko kuluneen vuoden alkupuolisko on pyörinyt raksan ympärillä. Ei ole hirveästi tarvinnut miettiä mitä tekisi iltaisin ja viikonloppuisin. Mutta nyt ei olekaan enää raksaa vaan koti. Noin viikko sitten pääsimme viimeinkin viettämään ensimmäisen yön uudessa kodissa ja viime lauantaina saimme muutettua viimeisetkin tavarat vuokrakämpästä uuteen taloon. Talo ei tietenkään ole vielä täysin valmis, ulkohommia riittää vielä vaikka kuinka ja sisälläkin on kaikenlaista pientä viimeistelyhommaa. Mutta joka tapauksessa, raksasta on tullut koti. Vaikka siis edelleenkin raksaillaan iltaisin, voidaan nyt keskittyä myös jo vähän muihin juttuihin. Ajattelinkin kirjoitella siitä, miten parisuhde kesti tämän projektin ja miten onnistuu häiden järjestely raksan ohella.

Meillä oli jo raksaprojektin alussa aika selvät sävelet. Todettiin, että jos ei parisuhde tällaista kestä, niin ei se sitten kestäisi muitakaan vaikeita juttuja. Ja toisaalta asennoiduttiin niin, että rakennusaika kestää vain noin vuoden eikä se ole oikeasti kamalan pitkä aika. Eikä se ollutkaan. Lopulta se meni aika hujauksessa. Oli kovat suunnitelmat viettää parisuhdeaikaa raksan ulkopuolella säännöllisesti, mutta toisin kävi: vietettiin parisuhdeaikaa raksalla. Tällainen tietysti vaatii sen, että kumpikin on ihan satasella mukana projektissa ja haluaa viettää paljon aikaa uuden kodin rakentamisessa. Toki mies hoiti rakennusasioita enemmän, mutta mitä pidemmälle pintavaiheeseen päästiin, sitä enemmän olin hommissa myös itse. Ja voisin ryhtyä tähän myös uudestaan, vaikka niitä huonojakin hetkiä koettiin.

Kaasolleni juuri totesin, että oikeastaan oli tosi hyvä, että rakennettiin talo ennen naimisiin menoa. Opin todella paljon, enkä pelkästään rakennusasioista, vaan myös itsestäni ja miehestä. Rakennusaika toi vähän erilaisia ominaisuuksia esiin meistä kummastakin. Esimerkiksi itse huomasin olevani aika järjestelmällinen ja niuhon tarkka joissakin asioissa. Aikaisemmin olin aina ajatellut miehen olevan meistä se tarkempi, mutta nyt roolit tuntuivat vaihtuvan erityisesti loppua kohden. Jotenkin on siis entistä varmempi olo koko suhteesta ja voin todella luottaa siihen, että tätä eivät mitkään ihan pienet vastoinkäymiset kaada. Olemme saaneet yhdessä aikaiseksi talon. Se on vaatinut neuvotteluja, kompromisseja ja vääntämistä, mutta toisaalta olemme huomanneet olevamme samaa mieltä aika monista asioista ja yhteinen arvopohja on varmasti nyt vahvempi kuin ennen. Kaikenkaikkiaan itse olen kokenut tämän ennen kaikkea suhdetta vahvistavana kokemuksena.

En tietenkään sano, että kaikkien kannattaisi rakentaa talo ennen avioliittoa. Ei tällainen varmasti kaikille sovi missään nimessä :D Mutta ehkä suhdetta olisi hyvä jollakin tavalla testata ennen alttarille astelua, toiset tekee sen isommin ja toiset pienemmin. Ei siis pidä kuvitella, että rakentamisessa olisi mitään romanttista. Ei sinnepäinkään. Se on kaikkea muuta kuin romanttista. Kun kumpikin on raksapölyn ja maalin tahrimissa raksavaatteissa ja kello on yksitoista illalla, ei päässä pyöri ihan hirveän romanttisia ajatuksia. Lähinnä tekee mieli vaan käydä nopeasti suihkussa, että pääsisi jo nukkumaan. Ja niinhän se yleensä meneekin.

Mitä sitten tulee häiden järjestämiseen raksan rinnalla? Raksa vie aika luonnollisesti voiton. Häät alkaa tuntua ihan pikkujutulta. Olen todella onnellinen, että suunnittelin häät pitkälti jo ennen kuin raksailu ehti kunnolla alkaa. Olin varannut kaikki olennaiset jutut (paitsi sen vihkijän) ajoissa ja suuret linjat + osa yksityiskohdistakin oli mietitty jo viime syksynä. Kovan luokan ennakointia, mutta tässä tilanteessa erittäin toimiva ratkaisu. Ja onneksi lähetettiin ne save the datet... Muuten meidän häissä ei olisi varmaan vieraita ollenkaan :D

Tiivistettynä tämän postauksen ajatukset: talon rakentaminen ei välttämättä tuhoa parisuhdetta, se voi jopa vahvistaa sitä, mutta jos haluat järjestää häät raksailun ohessa, ole ajoissa ja ennakoi vähän liikaakin.

We're going to get married!

Eli vastaus viime postaukseen: meillä on viimeinkin vihkijä!!! Tätä odotettiin pitkään ja hartaasti ja tämä on ollut koko häätouhussa se tähän asti stressaavin juttu. Nyt se on saatu ruksattua pois sieltä to do -listalta ja voin taas hengähtää. Pirkanmaan käräjäoikeus pelasti meidät ja itseasiassa vihkijä vaikuttaa oikein mukavalta sähköpostien perusteella. Häihin on kohta enää neljä kuukautta eli esteettömyystodistuksenkin voisi jo hankkia. Hullua...

Hääjärjestelyt siis etenevät kyllä tästä piiiiitkästä blogihiljaisuudesta huolimatta. Nyt on vaan raksalla meneillään kaikista kiireisimmät hetket, koska irtisanoimme juuri väliaikaisen vuokra-asuntomme ja kuukauden päästä pitäisi jo pystyä asumaan uudessa talossa. Aikamoista hässäkkää siis meneillään sillä rintamalla. Vähitellen keskustelut häistä ovat kuitenkin lisääntyneet ja kutsut pitäisi suunnitella + painattaa tässä ihan lähiaikoina, jotta ne saadaan pian postiin. Hääpuvun muokkaukset pyörivät mielessä yhä useammin, kun pohdin tehdäkö puvusta täysin olkaimeton, kaksiolkaiminen vai jättää se yksiolkaimiseksi. Ja jos se jätetään yksiolkaimiseksi, mitä sille yhdelle olkaimelle keksitään. Äitini kuitenkin totesi, että katsotaan sitä sitten kun ollaan muutettu. Onhan tässä vielä aikaa, mutta muutama kuukausihan menee ihan hujauksessa.

Mutta tärkeintä, että meillä on nyt VIHKIJÄ! Ei enää plan B:n miettimistä, koska plan A toteutuu sittenkin.

Ei vihkijää vieläkään...

No niinhän siinä sitten kävi, että maistraatista tuli vastaukseksi kylmä ei (pahoittelujen kera tosin). Emme siis ainakaan sitä kautta saa vihkijää elokuiselle lauantaille Tehtaaseen. Vaihtoehtona on onneksi vielä käräjäoikeus, johon tietysti heti tänään soitin ja laitoin sitten vielä sähköpostia perään. Luurin toisessa päässä oli oikein mukavalta kuulostava nainen, joka sanoi, että varmasti saadaan järjestymään. Toivon todella, että VARMASTI saadaan järjestymään. Periaatteessa käräjäoikeudesta voi varata vihkijän aikaisintaan neljä kuukautta ennen the päivää, mutta ovat kuulemma ottaneet varauksia vastaan jo hiukan aikaisemminkin. Nyt tilanne on kuitenkin se, että pitäisi odotella huhtikuuhun saakka, ennen kuin voidaan saada varmistus tähän vihkijädilemmaan. Ärsyttävää... Kaikki muu näiden häiden järjestämisessä tuntuu tapahtuvan kuin itsestään, enkä ole stressannut vielä mistään (paria pukukriisiä lukuunottamatta), mutta tämä aiheuttaa kyllä paineita. Jopa niin paljon, että unissapuhumistaipumukseni heräsi taas viime yönä. Mies kysyi aamulla, että muistanko yöstä mitään. Vastasin tietysti, että en, koska nukuin todella sikeästi. Olin kuulemma selittänyt kovaan ääneen jotain käräjäoikeudesta ja varaamisesta, yms. Ai miten niin vihkijän puuttuminen aiheuttaa painajaisia?

Häihin on nyt aikaa noin puoli vuotta ja aika mielelläni suunnittelisin jo kutsut painovalmiiksi. Pitänee keksiä sellaiset tekstit, mistä ei käy ilmi vihkimisajankohta. Tai sitten kaksi erilaista versiota. Pläähh... Inhottavaa, kun tällainen aika tärkeä juttu ei nyt meinaa onnistua.

Hääyö

Kukkahommien edistyessä sain myös samassa rytäkässä varattua meille hääyöksi hotellihuoneen. Alunperin ei ollut lainkaan selvää missä hääyömme viettäisimme. Palloteltiin kodin ja eri hotellien välillä. Lopulta kuitenkin todettiin, että ehkä häiden jälkeisenä aamuna on kiva saada jonkun muun valmistelema aamiainen ja tavallaan vielä jatkaa hääfiilistä seuraavallekin päivälle. No sitten pitikin valita hotelli ja minkä tasoinen huone. Emme halunneet käyttää useita satoja euroja yhteen yöhön (koska se edeltävä päivä tulee jo melkoisen kalliiksi), mutta toisaalta ihan halvinta perushuonettakaan ei huvittanut varata näin spesiaaliin tilanteeseen. Vaihtoehtojen pitkällisen tutkinnan jälkeen varasinkin sitten meille Solo Up Supreme -huoneen Sokos Hotel Tornista eli päädymme samaan hotelliin osan vieraista kanssa. Supreme huoneessa on iso parisänky ja kokoa peräti 35 neliötä + mahtavat maisemat kahteen suuntaan avautuvissa suurisssa ikkunoissa. Ei siis mitään überfancya, mutta pientä luksusta kuitenkin.

Kuulin, että uusimmassa Häät-lehden numerossa on juttu juurikin Tampereen Tornista, joten mikäli joku muukin haluaa viettää hääyönsä korkeuksissa astetta raffimmassa huoneessa, lisäinfoa löytyy lehtipisteistä. Itse en ole kaikilta mahdollisilta elämänkiireiltä ehtinyt lukea edes lehtiä, mutta pitää etsiä tuo numero käsiini heti kun kiireet vähän hellittävät.

Kukkahommat hoidossa!

Taas saa ruksia yhden kohdan pois to do -listalta: floristi on valittu! Noissa viime postauksessa kertomissani häissä oli myös eräs työkaverini, joka juhli omia häitään viime kesänä. Jossain vaiheessa iltaa aloimme tietysti puhua myös hänen häistään ja sain nähdä kuvia noista juhlista. Yhdessä kuvassa vilahti hääkimppu. Ja millainen hääkimppu! Aivan täydellinen muodoltaan ja tyyliltään. Oli sitten pakko kysyä, mistä heidän hääkukkansa tulivat. Ja kappas, tämä kyseinen kukkakauppa löytyikin melkein meidän juhlapaikkamme vierestä ja sai työkaverilta ja hänen mieheltään aikamoisen ylistyspuheen. Nimi muistiin ja heti alkuviikosta yhteydenotto ja tänään sitten kävin varaamassa meille floristin palvelut häihin. Ja palvelu oli todellakin erinomaista. Ehdin kertoa vain muutamalla sanalla millaista fiilistä havittelen ja heti alkoi tulla ideoita ja ehdotuksia. Tuli sellainen olo, että nyt on kukkahommat hyvissä käsissä. Mikä tämän ihanan paikan nimi sitten on? Kukkaputiikki ja sijainti siis aivan Nokian keskustassa.

Tässä pari esimerkkiä Kukkaputiikin kimpuista heidän Facebook-sivuiltaan. Nämäkin ovat todella hienoja, mutta nyt on hakusessa vähän ehkä dramaattisempi tyyli.

Tässä kuva, jonka näytin ja vähän tämän tyylistä kimppua lähdetään varmaankin rakentelemaan. Väreinä ihan alusta alkaen mukana olleen pinkin/fuksian lisäksi haluankin nyt yhdistää punaisen eri sävyjä. Fuksia saa kavereikseen kirkasta punaista ja tummaa viininpunaista. Sitten joukkoon vähän jotakin vihreää ja ehkä ripaus kultaa ja niin syntyy tehdashäihin sopiva kimppu. 

Nyt kun päivät alkavat vähitellen pidentyä ja kevät on jo ihan nurkan takana, alkavat myös häät tuntua pitkästä aikaa todellisemmilta. Muutama kuukauden ajan hääjutut olivat lähes unohduksissa, mutta alan jo odottaa sitä hetkeä kun talonrakennus on ohi (ei ehkä ohi, mutta ainakin muutto suoritettu) ja voin jatkaa jälleen ihan kunnolla häiden suunnittelua ja myös toteuttaa niitä suunnitelmia. Eläimet odottavat ainakin jo kultaista pintaa ja pullot etikettien poistoa...

Pienissä häissä

Jokin aika sitten sain viestin työkaveriltani, jonka kanssa olimme ehtineet häähössöttää jo jonkin verran ja jonka oli tarkoitus mennä naimisiin peräti samassa paikassa kuin meidän. Viestissä luki, että nyt iski hääkriisi. Ensimmäisenä tuollaisesta kai ajattelee, että kai ne häät vielä on tulossa, koska nykyään aina silloin tällöin kuulee viime metreillä peruuntuneista häistä. Mutta ei sentään, tämä pariskunta oli vain tullut siihen tulokseen, että isot häät kaikkine krumeluureineen eivät olleetkaan heitä varten ja niinpä he olivatkin peruneet juhlapaikan ja ryhtyneet suunnittelemaan hiukan vähäeleisempää vaihtoehtoa. Tämän viestittelyn jälkeen jäin mielenkiinnolla odottamaan mitä seuraavaksi tapahtuisi. Muutama viikko sitten sain kutsun häihin. Kutsu ei ollut tunteja vaatinut askartelusuoritus, vaan Facebookin tapahtumakutsu. Hiukan myöhemmin tapahtumasivulle ilmestyi hääinfo, josta kävi ilmi kaikki tärkeimmät asiat: lahjatoiveet, pukukoodi, tapahtuman luonne...

Viime perjantaina pääsin todistamaan tätä hieman erilaista hääjuhlaa. Hääpari oli käynyt sanomassa toisilleen tahdon aikaisemmin päivällä maistraatissa aivan kahdestaan, todistajinaan valokuvaaja ja maistraatin työntekijä. Juhlapaikkana toimi tamperelaisen yökerho Glorian yläkerta ennen baarin aukeamista koko kansalle. Myöhemmin illalla kävi ilmi, että pariskunta oli tavannut toisensa ensimmäistä kertaa vuosia sitten nimenomaan tässä kyseisessä paikassa. Morsian oli pukeutunut valkoiseen mekkoon ja sulhasella oli tumma puku. Oli pientä purtavaa, kakkua, vieraskirja ja kyyneleet silmiin nostattavia puheita. Oli rentoa jutustelua ja paljon naurua. Juuri ennen yökerhon ovien aukeamista morsian esitti sulhaselleen Paramoren kappaleen Still into you.

Illan kuvasaldo jäi onnettomaksi, mutta yleensä se kertookin hauskasta illasta ilman puhelimen näpräämistä. Tässä Facebookista kähvelletty kuva illan juhlakaluista.

Häihin ei tarvita suurta vierasmäärää, hienoa juhlatilaa, gourmet illallista tai kuukausien suunnittelua. Riittää, että on mies ja nainen, jotka haluavat viettää loppuelämänsä yhdessä. Loppu on kiinni siitä, mitä itse haluaa omalta juhlapäivältään.

Mikäli siis häästressi uhkaa kasvaa liian suureksi, kannattaa ehkä pysähtyä miettimään millaiset ne unelmien juhlat todella ovat.

Kiintiövaraus hotelleihin

Taas on vierähtänyt viime postauksesta jonkin aikaa. Hääjutut jumittaa edelleen lähinnä vihkijäongelmasta johtuen. Päivitystä tuohon tilanteeseen on tullut sen verran, että soitin potentiaaliselle vihkijällemme noin viikko sitten. Hän saa kuulemma tietää todennäköisesti helmikuun aikana omat aikataulunsa elokuun osalta eli peli ei ole vielä menetetty. Kuitenkaan esim. kutsuja ei voi suunnitella ennen kuin tiedetään mihin aikaan vihkiminen voisi tapahtua tai saadaanko vihkijää ylipäätään juhlapaikalle. Jos vihkiminen pitää hoitaa jo aikaisemmin viikolla, pitää miettiä uusiksi juhlapäivän kulkua eikä silloin voi oikein kirjoittaa kutsuunkaan mitään vihkimisestä. Ärsyttävää... Mutta odotellaan nyt tämän kuun loppuun ja toivotaan, että saadaan toivottu vastaus.

Yksi asia tuli kuitenkin hoidettua to do -listalta pois: hotellien kiintiövaraukset. Kävi ilmi, että meidän viikonlopulle osuu yksi aika iso tapahtuma ja se tietysti vaikuttaa hotellien varaustilanteeseen aika paljon. Ja hintoihin. Jo nyt osa hotelleista myy ei-oota ja hinnat on aika pilvissä. En todellakaan halua, että yhdenkään vieraan tuleminen estyy vain huimien hotellihintojen takia, joten ryhdyin tuumasta toimeen ja pyysin todella monelta hotellilta tarjouksen häävieraiden kiintiövarauksesta. Suurin osa vieraistamme saapuu Tampereen ulkopuolelta, joten huoneita tarvitaan aika paljon. Tarjoushinnoissa oli lopulta melko vähän vaihtelua, mutta hinnat olivat onneksi selvästi halvemmat kuin esim. Trivagon kautta löytyneet. Lopulta tein varauksen peräti kahteen hotelliin, koska halusin varmistaa huoneiden riittävyyden + sain kaksi erilaista hintavaihtoehtoa vieraillemme.

Ensimmäinen vaihtoehto on Sokos Hotel Torni, tuo Tampereen uusi tummanpuhuva maamerkki. Toisena vaihtoehtona vähän perinteisempi ja edullisempi Cumulus Koskikatu.

Kuva: Sokos Hotels

Kuva: Cumulus

Oman hääyöhuoneemme on vielä vähän vaiheessa. Ensin oli pohdinnassa ihan kotimajoitus, mutta sitten todettiin että ehkä hääyö on kiva kuitenkin viettää hotellissa ja nauttia aamulla hotelliaamupalasta. Mitään erikoista ja superkallista sviittiä ei olla varaamassa, vaan todennäköisesti jokin hiukan normaalia isompi huone huoneaamiaisella. Palataan tähän vielä myöhemmin, kunhan saadaan päätös tehtyä.

Vihkijäongelma...

Pitihän se arvata, että ei näitä häitä ihan ongelmitta järjestetäkään. Tässä olisi nyt sellainen ihan pikkuriikkinen ongelma kuin vihkijän varaaminen. Laitoin jo viime vuonna hyvissä ajoin kyselyä sekä maistraatille että käräjäoikeudelle vihkijästä elokuiselle lauantaille. Maistraatin vastaus oli, että asiaan kannattaisi palata uudestaan vuoden vaihteen jälkeen ja käräjäoikeus taas venytti seuraavan kyselyajankohdan peräti neljään kuukauteen ennen häitä. No, vuoden vaihduttua aloin tietysti heti pommittaa maistraattia sähköpostilla ja sainkin mahdollisten virka-ajan ulkopuolisten vihkijöiden yhteystiedot. Innoissani laitoin heti sähköpostia yhdelle heistä (toisella loppuu vihkioikeus huhtikuussa ja kolmas oli Jyväskylässä) vain saadakseni vastauksen: "Palaan 11.1.". Siispä odottamaan vastausta. Jota ei tietenkään edelleenkään ole tullut. Pitää varmaan yrittää soittaa tälle kyseiselle virkamiehelle heti ensi viikon alussa, jos vastausta ei edelleenkään kuulu.

Sain myös huomata olevani yksi monista samaisen asian kanssa painivista. Facebookin hääryhmässä on jo kunnon ketju Tampereen huonosta virka-ajan ulkopuolella tapahtuvien vihkimisten tilanteesta. Ilmeisesti myös viime vuonna monet ovat kamppailleet vihkijän saamisesta. Mutta miksi, miksi tämä asia on niin hankala toteuttaa? Siviilivihkimisten määrä on moninkertaistunut ja viime vuonna taidettiin suorittaa enemmän siviilivihkimisiä kuin kirkkovihkimisiä. Mikseivät siis maamme virkamiehet ole heränneet tähän melko helppoon ylimääräisten tienestien hankkimisen tapaan? Siviilivihkiminen virka-ajan ulkopuolella ja juhlapaikallahan on siis maksullinen. Tahdon maksaa tässä tilanteessa 200€ + matkakustannukset. Jos valtiolla siis menee taloudellisesti huonosti, niin mikseivät nämä rahat kelpaa? Itse olen ainakin erittäin valmis pulittamaan tämän summan siitä ilosta, että meidät vihitään juhlapaikalla kaikkien vieraidemme läsnäollessa. Mutta tähän tarvitsisi nyt vaan saada joku hoitamaan se vihkiminen.

Tästä tuli nyt vähän avautumispostaus, mutta tämä asia on aika tärkeä noin niinkun koko häitä ajatellen. Eihän häitä kai voi järjestää, jos ei mene oikeasti naimisiin? Toki vaihtoehtona on mennä naimisiin vaikkapa perjantaina ja juhlia lauantaina, mutta tämä on kyllä ihan viimeinen vaihtoehto. Haluan, että hääpäivämme on juurikin sama päivä, jolloin vihkimistä myös juhlimme. Nyt selvityksen alla on kaikki mahdolliset tutun tutun tutun tutut, josko heidän joukostaan löytyisi sopivaa virkamiestä (tuomari, notaari ja henkikirjoittaja ilmeisesti ainakin käyvät), joka suostuisi yhtenä kesälauantaina hommiin maksimissaan viideksitoista minuutiksi. Eikä keihästä ole vielä heitetty kaivoon maistraatin ja käräjäoikeudenkaan suhteen. Jotenkin tällaisen asian haluaisi kuitenkin saada hoidettua pois päiväjärjestyksestä aika pikaisesti.

Muita saman ongelman kanssa painivia?

Japaniin häämatkalle?

Meidän budjetti ei missään nimessä sisällä häämatkaa, mutta toiveissa olisi sellainen kuitenkin jossain vaiheessa häiden jälkeen toteuttaa. Millä rahalla, se jää nähtäväksi. Matkaa ollaan sen toteutumisen kaikista epävarmuustekijöistä huolimatta suunniteltu jo jonkin verran. Miestä kiinnostaa enemmän paratiisikohteet ja itseäni vetää puoleensa vähän kaikkea yhdistelevät kaupunkilomat. Ollaan kuitenkin kumpikin enemmän menijöitä kuin makoilijoita, joten matkakohteessa on oltava muutakin tekemistä kuin syöminen ja auringonpalvonta. Ensimmäisiä ideoita olivat Seychellit, Bali, Mauritius ja muut paratiisisaaret. Näihin kohteisiin suuntautuvaan matkaan pitäisi ainakin omasta mielestäni yhdistää muutama päivä jossakin suurkaupungissa. Eräs ystäväpariskuntamme vietti oman häämatkansa osittain New Yorkissa ja osittain Aruballa. Ainakin kuvien ja juttujen perusteella aivan täydellinen reissu ja vähän kateeksi ehkä kävi.

Mitä enemmän erilaisia matkakohteita ollaan tutkittu, sitä enemmän ajatukset ovat kuitenkin kallistuneet yhteen ensimmäisistä ajatuksistamme aika paljonkin eroavaan paikkaan: Japaniin. Itse en ole koskaan käynyt Aasiassa, mutta tuon alueen kulttuurit kiinnostavat aika paljonkin. Enkä siis tarkoita mangaa ja muuta aasialaiseen nykykulttuuriin liittyvää, vaan kaikkia vanhoja temppelialueita ja geishoja yms. Historiafriikin olisi siis ehkä kuitenkin kerran elämässä päästävä tuohonkin maailmankolkkaan. Ja kun Japaniin matkakohteena aloin perehtymään, löytyi ja löytyy koko ajan uutta nähtävää ja koettavaa. Tokion ihmispaljous, Kioton temppelit, Hiroshiman Peace Memorial Park, Okinawan saari...

Vai sittenkin jollekin paratiisisaarelle löhöämään pariksi viikoksi..?

Millaisia häämatkasuunnitelmia muilla on?

Häiden to do - häihin vajaa 8kk

Aika tuntuu menevän sen verran lennokkaasti, että pitänee tehdä pieni tilanne check häiden suhteen. Missä siis mennään nyt kun häihin on enää vajaa 8kk aikaa? Ensimmäisen to do -listan tein kesäkuussa.

Tehty

Juhlatilan varaus
Vieraslista (muutama vieras on vielä mietinnässä)
Hääkuvauksen varaus (dokumentaarinen + potretit)
Laulaja vikimistilaisuuteen
Pitopalvelun varaus
Morsiamen puku
Morsiamen kengät
Teemavärien päättäminen
Karkkibuffa-astiat (muuton yhteydessä löytyi niin monta lasiastiaa ja -purkkia, että niillä selvitään)
Bändin varaus
Kampaajan varaus (rakas sisko suostui hommaan)
Morsiamen meikkaus (hyvä ystävä hoitaa tämän puolen)
Save the date -kortit suurimmalle osalle vieraista lähetetty (uuden vuoden toivotukset)

Hyvin suunniteltu... (eli mitä on aloitettu, mutta ei vielä valmista)

Kaasojen ja bestmanien pyytäminen (osittain tehty ja siirtyy tehty puolelle todennäköisesti tämän kuun aikana)
Hääohjelman suunnittelu
Häävalssin/-tanssin päättäminen
Menun suunnittelu
Pöytäkoristeet (pullot kerätty, tuikkukippoja löytyy, kukkia mietitty)
Valaistus (suunniteltu, toteutus uupuu)
Hääjuhlan aikataulu
Sulhasen puku 
Vihkimisen varaus (vastausta maistraatista odotetaan)
Ruokailun aikainen ja loppuillan musiikki (spotify-listojen teko jo hyvässä vauhdissa)
Paikkakortit (muovieläimiä ostettu aikamoinen määrä)
Pöytäliinat (jos käytetään opiskelukaverin häistä saatavia Knoppa-lakanoita)
Maljakot kukille (no, ne pullot on kerätty ja hyvässä tallessa)

Tekemättä (ja aloittamatta)

Esteettömyystodistus (ei pysty vielä hoitamaan)
Äänentoisto (ehkä juhlapaikalta?)
Juomat
Iltapala
Floristin varaus
Hääyön varaus
Kiintiövaraus hotelleihin vieraille (ollut pohdinnassa, mutta ei päässyt vielä toteutusvaiheeseen...)
Morsiamen puvun muokkaus
Morsiamen pääkoriste
Morsiamen alusvaatteet
Sulhasen asusteet (kengät, liivi...)
Kutsut (suunnittelu + toteutus)
Istumajärjestys
Muut paperituotteet
Opaskyltit
Pullojen ja eläinten maalaus + muut askartelut
"Alttaritausta"

No huh... Muutama asia oli sentään siirtynyt jo tehtyjen asioiden puolelle ja myös hyvin suunniteltu -osio pidentyi. Tekemättä on vielä aika paljon, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa.. Viime vuoden loppu oli häiden osalta todella hiljainen, mutta heti vuoden vaihduttua ovat häät taas olleet keskustelun aiheena hiukan useammin. Itseasiassa meillä mies taisi aloittaa hääkeskustelut ensimmäisenä, kun päästiin meidän häävuoden puolelle. Yhden aika tärkeän, mutta listalta puuttuvan, asian sain hoidettua tänään: lähetin kaasolle listan kavereista, joiden toivoisin osallistuvan polttareihini. Jos vaikka sitten seuraavaksi paneutuisi noihin hotelliasioihin eli oman hääyön varaukseen ja kiintiövarauksen tekemiseen.

To do - 2016

Vuosi vaihtui ja nyt eletäänkin jo meidän häävuotta! Nyt voi jo sanoa, että me mennään tänä vuonna naimisiin. Ei enää ensi vuonna tai vuonna 2016, vaan tänä vuonna. Voi jopa sanoa, että elokuussa ja kaikki ymmärtää mitä elokuuta tarkoitetaan. Ihmeellistä tämä elämä. Tälle vuodelle on häiden lisäksi myös jonkin verran muita suunnitelmia ja ajattelin tehdä todella tiivistetyn to do -listan vuodelle 2016. Häiden to do -listaa pitääkin katsoa sitten hiukan tarkemmin ja ryhtyä ehkä vähitellen alkaa keskittymään jälleen hääsuunnitelmiin. Alkuvuoden hommina olisi ainakin vihkijän varaaminen ja hotellien kiintiövarausten tekeminen vieraita varten (ja ehkä itsellekin voisi jonkun hääyöpaikan etsiä).

To do vuonna 2016:

• Talonrakennuksen loppuunsaattaminen
• Muutto uuteen kotiin
• Kandi
• Häät!
• Tuparit
• Häämatka?

Lyhyt lista, mutta isoja juttuja kaikki. Jokainen pallura ansaitsisi ihan oman to do -listansa... 

Ja kuten kuvista ehkä arvaakin, käytin hyväksi aikaisemmassa postauksessa mainitsemani Vistaprintin joulukorttitarjouksen ja tilasin uuden vuoden kortit. Halusin mahdollisimman yksinkertaiset ja pelkästään tekstiä sisältävät kortit ja mielestäni näistä tuli aika kivat. Niiden oikeiden kutsujen suunnitteluun valjastan kyllä avukseni kaason, jolla on ehkä hiukan enemmän silmää tällaisissa asioissa :)

Siispä mahtavaa uutta vuotta ja tervetuloa häävuosi 2016!